Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn korostaa, että uusia liiketoimintoja harkittaessa täytyy kolmen kriteerin täyttyä. ”Ensimmäisenä on se, että pystymme rakentamaan siitä jotenkin sillan omaan liiketoimintaamme.
Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston dekaani Mari Kallioinen-Mänttäri huomauttaa, että metsä on resurssina niukka mutta monipuolisuudessaan lähes käsittämättömän runsas. Esimerkiksi tuotantoprosessien sivuvirroista saadaan biojalostuksella eroteltua ja otettua
Suomalaisilla metsäyhtiöillä on syytä olla ylpeä alan tuotteiden ja tuotantomenetelmien pitkäjänteisestä kehittämisestä, joka näkyy tänäkin päivänä kauppojen hyllyillä. Samasta puumäärästä saadaan nykyään valmistettua kaksi kertaa
FBI (Forest-based Industries) 2024 -päivän järjestivät 24. tammikuuta Tampere-talossa Puunjalostusinsinöörit ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) Paperikerho-ainejärjestö. Paikalle saapui yli 360 ihmistä, heistä 279 opiskelijoita. Yrityksiä kertyi
Toivoa Suomen muoti juuri nyt tarvitseekin. Edellisistä valonpilkahduksista on nimittäin aikaa. Vielä 1980-luvulla muotiteollisuutemme kukoisti. Suomalaiset veivät vaatteita länteen, mutta todellista kultaa ne vuolivat Neuvostoliitossa.
Uuden laboratorion tutkimuksen kohteina voivat olla sekä paperin ja kartongin raaka-aineena käytettävät kuidut että uudet kuitumateriaalit esimerkiksi tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. ”Yhteistyö pitää sisällään sellun valmistusprosessin ja
Rekrytointeja voi helpottaa se, että uusiutuvaa raaka-ainetta ja kestävää tuotantoa edustava ala on menestynyt metsien hyödyntämistä ja monimuotoisuutta käsittelevässä julkisessa keskustelussa varsin hyvin. Muun muassa
Vihreän siirtymän osaamistarpeita on puitu Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhasen ja tutkija Olli-Pekka Kuuselan kirjoittamassa artikkelissa, joka pohjautuu Etlan, Demoksen, Syken ja Jyväskylän yliopiston yhteishankkeen toukokuussa
Ilmastoon, kestävyyteen ja erityisesti metsäluonnon monimuotoisuuteen liittyvät aiheet ovat olleet viime aikoina paljon esillä julkisessa keskustelussa. Professori Petri Parvisen mielestä keskustelu on tuonut metsäteollisuudelle ja
Vuonna 2022 toteutettu Nuorten Metsäbarometri osoittaa suomalaisnuorten suhtautuvan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen aiempaa myönteisemmin. Edellisen kerran barometri tehtiin vuonna 2019. Nuorisoviestinnän johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen Suomen Metsäyhdistyksestä myöntää