Vihreän siirtymän osaamistarpeita on puitu Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhasen ja tutkija Olli-Pekka Kuuselan kirjoittamassa artikkelissa, joka pohjautuu Etlan, Demoksen, Syken ja Jyväskylän yliopiston yhteishankkeen toukokuussa julkaisemaan loppuraporttiin.
Päällimmäinen havainto on, että vihreän talouden osaamisvaikutukset heijastuvat eri tavalla eri ammattiryhmiin. Uudet vihreät ammatit näyttävät keskittyvän erityisesti korkean osaamisen ammattiluokkaan. Tällöin puhutaan muun muassa ilmastonmuutoksen tutkijoista, päästökauppamarkkinoiden asiantuntijoista ja energia-auditoijista ja -konsulteista. Jo olemassa olevista korkean osaamistason ammateista arkkitehtien ja insinöörien on syytä varautua muutoksiin omissa työtehtävissään.
”Osaamistarpeet vaihtelevat paljon alasta ja ammattiryhmästä riippuen. Toisissa ammateissa muutokset ovat pieniä ja niihin sopeutuminen onnistuu työssäoppimisena tai tarvittaessa täydennyskoulutuksena. Nämä työt liittyvät esimerkiksi jätteenkäsittelyyn ja -kuljetukseen”, kertoo Kuusela.
Peruskoulutuksen päälle on rakennettava uutta erikoisosaamista
Keskitason osaamista vaativissa työtehtävissä tasapainotellaan täydennyskoulutuksen ja uusien ammattien välimaastossa. Muun muassa katto- ja LVI-asentajat pärjäävät todennäköisesti täydennys- ja muuntokoulutuksella. Sen sijaan aurinkopaneelin asentajat ja tuulivoimapuistojen huoltohenkilökunta muodostavat kokonaan uusia vihreän siirtymän synnyttämiä ammattikuntia.
Osaamistarpeen ennakoinnista tekee haastavaa vihreää siirtymää vauhdittavan teknologian hurja kehitystahti. Suuren kuvan ollessa selvillä pienempiin epävarmuuksiin on mahdollista varautua rakentamalla korkeatasoisen peruskoulutuksen päälle tarvittavaa täsmäosaamista esimerkiksi täydennys- ja oppisopimuskoulutuksella.
”Yritykset kilpailevat vihreän siirtymän huippuosaajista. Siksi niiden on järkevää panostaa pitovoimaan tarjoamalla työntekijöilleen mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen. Työelämän hektisyydestä johtuen nämä koulutukset on järkevä sovittaa suoritettavaksi työn ohessa. Metsäteollisuus on onnistunut tässä asiassa hyvin oppisopimusjärjestelmän avulla”, sanoo Kuusela.
Metsäteollisuudessa tarvitaan vastuullisia moniosaajia
Metsäteollisuus on sitoutunut pitämään huolta henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä ja monipuolisten työllistymismahdollisuuksien tarjoamisesta. Yksi laajasti käytössä olevista koulutus- ja työllistymisväylistä on oppisopimuskoulutus, jota hyödyntää tällä hetkellä noin 80 prosenttia metsäteollisuuden toimijoista. Metsäteollisuuden oppisopimuspaikkoja oli tänä vuonna jaossa noin 200 kappaletta.
”Hakijoita on ollut viime vuosina muutamia tuhansia per vuosi, mikä kertoo valtavasta kiinnostuksesta. Hakijat eivät ole pelkästään nuoria, vaan mukana on myös alalla jo työskenteleviä henkilöitä, jotka haluavat päivittää omaa osaamistaan tai siirtyä metsäteollisuuden sisällä toisenlaisiin työtehtäviin”, kertoo Metsäteollisuus ry:n osaamisen ja koulutuksen asiantuntija Venla Kaplas.
Oppisopimuskoulutuksella on merkittävä rooli metsäteollisuuden vihreässä siirtymässä, joka nojaa vahvasti uusiin innovaatioihin ja ympäristöystävällisiin tuotteisiin. Niiden kehittämisessä tarvitaan perinteisen insinööriosaamisen lisäksi muun muassa skaalautuvuustaitoja, joilla uudet tuoteideat jalostetaan kaupallisiksi tuotteiksi. Erilaisista taustoista tulevien työntekijöiden moniosaaminen ja vahva matemaattis-luonnontieteellinen pohja ovat tärkeitä vihreässä siirtymässä.
”Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksistä on jo pitkään löytynyt vastuullisuusasioiden asiantuntemusta, mutta sen kysyntä on vain jatkanut kasvuaan. Tämä on yksi vihreän siirtymän myötä kasvava osaamisalue, joka näkyy kaikilla osaamistasoilla ja kaikissa työtehtävissä. Myös metsäkoneen kuljettajien koulutuksessa perehdytään ympäristövastuuseen ja sen huomioimiseen päivittäisessä tekemisessä”, täydentää Kaplas.
