Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston dekaani Mari Kallioinen-Mänttäri katsoo kohti kameraa.

Syvemmälle sivuvirtoihin

Sellu- ja paperitehtaiden sivuvirroista kehitetään uutta liiketoimintaa, sillä puusta saadaan muutakin kuin selluloosakuitua.  

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston dekaani Mari Kallioinen-Mänttäri huomauttaa, että metsä on resurssina niukka mutta monipuolisuudessaan lähes käsittämättömän runsas. Esimerkiksi tuotantoprosessien sivuvirroista saadaan biojalostuksella eroteltua ja otettua talteen erilaisia jatkojalostukseen sopivia yhdisteitä.  

”Puubiomassassa on sellukuidun lisäksi ligniiniä ja hemiselluloosia, joilla on merkittävää jalostusarvoa etenkin, mikäli tulevaisuudessa emme voisi enää hyödyntää öljypohjaisia materiaaleja.” 

Esimerkiksi sopii mekaanisen metsäteollisuuden sivuvirtana syntyvä sahanpuru. LUT:issa on prosessikehityksen puolella ajatuksena ollut hyödyntää sekä sahanpurun sisältämä hemiselluloosa että sahanpurun energia-arvo. Hemiselluloosaa voidaan jalostaa tiettyjen tuotteiden raaka-aineiksi.  

Mahdollisia kasvavan markkinapotentiaalin käyttöalueita on esimerkiksi kosmetiikka-, elintarvike- ja kemianteollisuudessa.  

Korkea kasa puuhaketta.

Oivalluksia ja bisnesriskejä  

Jalostusasteen nostoon tarvitaan myös tuotekehitystä, yhteistyötä ja investointeja. Sekä riskinottoa, sillä uusi tuote tarvitsee myös ostajansa.   

”Jos sinulla on täysin uusi tuote, voi markkinoiden hahmottaminen olla vaikeaa. Investoidakin täytyy ja tuotannon pitäisi olla kilpailukykyistä ja toiminnan kannattavaa. Ja markkinoilla on yhä myös tuotteesi kanssa kilpailevia öljy- ja fossiilipohjaisia tuotteita.”  

Kallioinen-Mänttäri huomauttaa, ettei vihreä siirtymä tarkoita sitä, että pöytä puhdistetaan ja aloitetaan uusilla tuotteilla.  

”Vanha elää vielä pitkään uuden rinnalla. Biopohjainen ratkaisu ei ole aina edes paras mahdollinen. Esimerkiksi muovia on joissain paikoissa vaikea korvata jollain muulla ratkaisulla.”  

Tuhat neliötä biokuitututkimukselle   

Uusia tuotteita hakeva tuotekehitys näkyy myös LUT:n Lahden kampuksella, jonne on avattu biomassapohjaisen kuitujen ja kuitutuotteiden tutkimukseen, testaukseen ja analysointiin keskittyvä laboratorio, joka on toteutettu läheisessä yhteistyössä Andritz Oy:n kanssa.  

”Kyseessä on Suomessa uudenlainen avaus, jossa yliopistotutkijat ja yritys hyödyntävät aktiivisesti yhdessä suunniteltuja laboratoriotiloja. Tämä mahdollistaa aiempaa paremmin akateemisen maailman ja yritysten kohtaamisen. Meillä on Lahdessa tuhannen neliön tutkimustilat, jossa tehdään erityisesti kuituun liittyvää tutkimusta. Laboratorion kuitulinja ja erotustekniikan laitteistot mahdollistavat myös erinomaisesti sivuvirtojen hyödyntämisen kehitystyötä.” 

On myös hyvä muistaa, että organisaatiot eivät tee, ihmiset tekevät.  

”Yliopistojen ja yritysten tutkijat voivat työskennellä yhdessä. Se, että ihmiset tuntevat toisensa, on myös menestyksekkään tutkimuksen ja tuotekehityksen edellytys.” 

Pitkä tie tutkimuksesta tuotteiksi  

Kallioinen-Mänttäri korostaa yhtä tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvää perusominaisuutta.   

”Aikajänne on pitkä. Monet hankkeista, jotka konkretisoituvat nyt, ovat alkaneet tutkimuksen osalta jo ainakin vuosikymmen sitten.”  

Innovoinnista ja tuotekehityksestä puhuttaessa tuotannollisten prosessien kehitys jää helposti uusien tuoteinnovaatioiden jalkoihin.  

”Prosesseista puuttuu uusille tuotteille olennaista mediaseksikkyyttä. Silti prosessikehityksellä on olennaisen merkitys muun muassa tehtaiden veden ja energian säästöön.”  

Kallioinen-Mänttäri ottaa vielä esimerkin prosessikehityksen merkityksestä.  

”Kun paperitehtaiden pastakeittiöiden jäteveden käsittely kalvo- eli membraanisuodattamisella tuli aikoinaan mahdolliseksi, oli sillä suuri merkitys sekä ympäristövaikutuksille että kannattavuudelle. Uudistetun prosessin ansiosta kiertoon saatiin uudestaan käytettyä arvokasta titaanioksidia. Se mahdollisti käsittelyprosessi-investoinnin erittäin lyhyen takaisinmaksuajan, ja molemmat membraanisuodatuksesta tulevat jakeet voitiin ohjata edelleen käyttöön tehtaalla. Sen sijaan, että ne olisivat päätyneet hankalasti käsiteltäväksi jätevedeksi.” 

Uusimmat