Helsingin ja Tampereen yliopistoissa kehitetty uute on valmistettu maa- ja metsätalouden sivuvirroista, ja se vastaa koostumukseltaan luonnosta löytyvää mikrobiyhteisöä. Mikrobiuute altistaa ihmisen immuunipuolustuksen luonnon
VTT on mukana kahdessa Yhdysvaltain National Science Foundationin (NSF) Global Centers -ohjelman hankkeessa, joiden tavoitteena on ratkoa maailmanlaajuisia haasteita erityisesti biotalouden keinoin. Suomi on valittu
Julia Vuorinen on alanvaihtaja. Ennen nykyistä työtään VTT:llä biomateriaalien parissa ”tekstiilien ja kuitukankaiden materiaalit”-tutkimustiimissä hän työskenteli liiketoimintojen kehittäjänä. Kauppatieteilijän työhön kuuluivat erityisesti projektiluonteiset operatiivisen toiminnan
Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston dekaani Mari Kallioinen-Mänttäri huomauttaa, että metsä on resurssina niukka mutta monipuolisuudessaan lähes käsittämättömän runsas. Esimerkiksi tuotantoprosessien sivuvirroista saadaan biojalostuksella eroteltua ja otettua
UPM:n teknologiajohtajana elokuussa 2023 aloittanut Petri Hakanen johtaa työnkuvansa mukaisesti yhtiön tutkimus- ja kehitystoimintaa, uuden liiketoiminnan kehitystä sekä investointien hallintaa huolehtimalla muun muassa yhtiön strategisen
Uuden laboratorion tutkimuksen kohteina voivat olla sekä paperin ja kartongin raaka-aineena käytettävät kuidut että uudet kuitumateriaalit esimerkiksi tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. ”Yhteistyö pitää sisällään sellun valmistusprosessin ja
Metsäteollisuus tarvitsee jalostusarvon nostoa. ”Sitä minäkin päivätyössäni mietin lähes koko ajan”, Stora Enson Biomaterials-divisioonan innovaatiojohtaja Lauri Lehtonen myöntää. Käynnissä oleva siirtymä kestävämpiin tuotteisiin ja tuotantotapoihin
ABB Suomi on yksi maamme suurimpia tuotekehitykseen panostavia yrityksiä, joka käytti viime vuonna T&K-toimintaan 126 miljoonaa euroa. ABB Suomen toimitusjohtaja Pekka Tiitinen kertoo, että menestyminen
”Kehityksessä on olennaista, että Suomi saavuttaa kansalliset tavoitteensa hiilineutraaliudessa ja luontokadon pysäyttämisessä. Samalla kyse on suomalaisyritysten mahdollisuuksista tarjota vihreän teknologian mukaisia ratkaisuja myös vientimarkkinoille, kertoo
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostukset pyritään nostamaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Nykyinen alle kolmen prosentin taso ei riitä vihreän teknologian kilpajuoksussa. Parlamentaarisen työryhmän jo
Puunvuoro / Legendium Oy
Kutomo Business Park
Kutomotie 16
00380 Helsinki
