LUT-yliopisto

Juha-Matti Saksa katsoo kohti kameraa.

Yhteistyöllä tulee priimaa

”Sillä on hitonmoinen merkitys. Alkaen jo vuodesta 1969, jolloin ensimmäiset proffamme tulivat pääasiassa teollisuudesta. Siinä on fleivöri joka tuntuu yhä ja josta pitää olla kiitollinen”,

Biomateriaalien käytännön tietotalo Lappeenrantaan

Kansainvälinen biotalouden keskittymä otti ison harppauksen eteenpäin lokakuussa myönnetyn rahoituksen myötä. Lappeenrantaan nouseva biomateriaalien osaamiskeskus palvelee valmistuttuaan sekä yrityksiä että tutkimuslaitoksia. Osaamiskeskuksen ympärille rakentuvan yritysten ekosysteemin

Vihreä piirroskuva kädenjäljestä.

Kädenjälki kertoo positiivisista ympäristövaikutuksista 

Yrityksillä on tarve viestiä tuotteidensa ja palveluidensa erinomaisuudesta ympäristön kannalta. Jotta väitteet voitaisiin perustella luotettavasti, läpinäkyvästi ja tieteeseen perustuen, tarvitaan yhtenäinen ja vertailukelpoinen tapa laskea

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston dekaani Mari Kallioinen-Mänttäri katsoo kohti kameraa.

Syvemmälle sivuvirtoihin

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston dekaani Mari Kallioinen-Mänttäri huomauttaa, että metsä on resurssina niukka mutta monipuolisuudessaan lähes käsittämättömän runsas. Esimerkiksi tuotantoprosessien sivuvirroista saadaan biojalostuksella eroteltua ja otettua

Andritzin tehdasrakennus ilmasta päin katsottuna.

Kuitutekniikan tutkimuksella kaupallisia innovaatioita 

Uuden laboratorion tutkimuksen kohteina voivat olla sekä paperin ja kartongin raaka-aineena käytettävät kuidut että uudet kuitumateriaalit esimerkiksi tekstiiliteollisuuden tarpeisiin.  ”Yhteistyö pitää sisällään sellun valmistusprosessin ja

Jero Ahola, Energiatehokkuuden professori, LUT-yliopisto, katsoo kohti kameraa.

Hiilitehokkaasti huomiseen

Miksi metsäteollisuus muokkaa tuotantotapojaan?   Kaikkiaan toimintaympäristö on pitkälti ilmastollisista syistä muuttunut niin nopeasti, että myös ajattelun on muututtava. Alalla tiedetään hyvin, että puusta voi tulla