Hiilimetsänen-nimen saanut metsä on urbaani, kompakti ja tiheä metsikkö. Sen lähtökohtana on japanilaisen Akira Miyawakin kehittämä mikrometsämenetelmä ja kaupunkivihreän hiilensidontaa tarkasteleva CO-CARBON-tutkimushanke. Monialainen CO-CARBON-tutkimushanke tuo esiin, miten
Suomen Andritzissa tutkimusjohtajana työskentelevä Naveen Chenna on nähnyt selkeän muutoksen Suomen TKI-toiminnassa. Hänen mukaansa ulkomailta katsottuna Suomen vahvuuksina pidetään metsäalan osaamista, tutkimusta, infraa ja yrityksiä
Itse olen varsinaisesti tekoälyn sovelluksista väitellyt, viime vuosituhannelta tähän päivään asti tekoälyn kanssa elänyt yksilö. Joten olen pikkupoikamaisen innostunut jokaisesta uudesta algoritmista ja sovitan niitä
”TIPS OMS -sovellus (Operations Management System) tehtaiden päivittäisjohtamiseen menestyy maailmalla. Vanhoista osin jo elinkaarensa päässä olleista järjestelmistä, kynistä, paperista sekä excel- ja word-tiedostoista halutaan päästä
Miksi metsäteollisuus muokkaa tuotantotapojaan? Kaikkiaan toimintaympäristö on pitkälti ilmastollisista syistä muuttunut niin nopeasti, että myös ajattelun on muututtava. Alalla tiedetään hyvin, että puusta voi tulla
Koelaitoksen kapasiteetti olisi noin kaksi tonnia päivässä, ja se sijoittuisi osaksi Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdasta. Investointipäätös arvioidaan tehtävän tämän vuoden aikana. Puukuitujen sidosaine ligniini
Metsäteollisuudenkin kohdalla lähitulevaisuus näyttää, miten sivuvirtojen hyödyntämiseen ja vetytalouteen liittyvät hankkeet kehittyvät. Esimerkiksi hiilidioksidi näyttäytyy jo tuotannollisena sivuvirtana. Kehitys kohti vetytaloutta alkoi hallituksen esittelemästä Suomen
ForestBioFacts-oppimisympäristölle tehdään tämän kevään aikana tietoturvatarkastus. ”Tietoturva-audit tulee olemaan yksi osa ketjua, jolla varmistamme asiakastietojemme pysyvän jatkossakin turvassa ja jolla estämme ForestBioFacts-digitaalisen oppimisympäristön mahdolliset väärinkäytökset”,
Itävaltalainen kemisti Michael Hummel oli juuri väitellyt tohtoriksi kotikaupunkinsa Innsbruckin yliopistossa, kun professori Herbert Sixta keräsi Future Biorefinery -hankkeeseen liittyvää tutkimusryhmää kehittämään myöhemmin Ioncellinä tunnettua
VTT:llä kehitetään sääolosuhteisiin mukautuvaa ikkunakalvoa, joka mahdollistaa rakennusten passiivisen jäähdytyksen ja lämmityksen sekä säästää myös energiaa. CoolCellulose-projekti alkoi tammikuussa 2022 ja jatkuu edelleen. ”Passiivisia jäähdytysmateriaaleja
Puunvuoro / Legendium Oy
Melkonkatu 28 D
00210 Helsinki
