Suomen Andritzissa tutkimusjohtajana työskentelevä Naveen Chenna on nähnyt selkeän muutoksen Suomen TKI-toiminnassa. Hänen mukaansa ulkomailta katsottuna Suomen vahvuuksina pidetään metsäalan osaamista, tutkimusta, infraa ja yrityksiä sekä investoimista uusiin teknologioihin.
Kansainvälisten asioiden johtaja Janica Ylikarjula VTT:stä puolestaan perää uudelta hallitukselta rohkeutta panostaa lisää valmiiksi vahvoihin suomalaisaloihin, joita varmasti jatkossakin tarvitaan, kuten langattomiin tietoverkkoihin, tekoälyyn sekä terveys-, kvantti- ja bioteknologioihin. Parlamentaarisen TKI-työryhmän tavoite on nostaa Suomen t&k-panostukset neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä.
Naveen Chenna tuli Suomeen tutkijana viitisentoista vuotta sitten. Niistä ajoista vastuullisuuden ja ilmastonmuutoksen merkitys TKI-toiminnassa on kasvanut huomattavasti. Nyt kehitetään kestäviä tapoja tuottaa esimerkiksi ruokaa ja vaatteita.
”Suomessa rohkaistaan investoimaan uusiin aloihin. Tutkimusvaiheesta voi mennä 15–20 vuotta ennen kuin innovaatio on markkinoilla, mutta ei se sinne markkinoille asti pääse ilman jatkuvaa tukea. On myös tärkeää osoittaa ihmisille, että uusiutuviin lähteisiin pohjautuvat tuotteet ovat fossiilisia parempi vaihtoehto”, Chenna sanoo.
Hänellä on paljon ystäviä, jotka jatko-opiskelevat tai työskentelevät täällä tutkijoina tai professoreina. Heidän mielestään TKI-toiminta on Suomessa vahvaa.
”Yliopistoissa tutkimukseen kannustetaan jo perustutkintovaiheessa. Tilanne on hyvä, mutta sitä parantaisi lisäinteraktio koulujen ja korkeakoulujen välillä. Jo nuorella iällä voisi painottaa tutkimustyön mahdollisuuksia ylempien tutkintojen suorittamisessa, myös oman uran ja itsensä kehittämisessä”, Chenna sanoo.
Chennan tausta on soveltavassa tutkimuksessa, jota tehdään usein tiiviisti yritysten kanssa. Hän toivoisi lisää yhteistyötä alan eri toimijoiden välillä.
”Yhteistyötä kyllä on korkeakoulujen, yritysten ja julkisrahoitteisten tahojen välillä, mutta se voisi olla tiiviimpää ja se voisi ratkaista myös olemassa olevia ongelmia. En sano, etteikö tutkimuksen pitäisi keskittyä tulevaisuuteen, mutta ratkottavana on myös akuutteja globaaleja ongelmia”, Chenna sanoo.
Lisää yhteistyötä
Yrityksille kannusteet kehittää uusia tuotteita ja palveluita tulevat markkinoilta. Julkisen tuen taas on katsottu kannustavan erityisesti pitkäjänteisempään kehittämistyöhön ja tutkimusorganisaatioiden ja yritysten väliseen yhteistyöhön.
Tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välinen tutkimusyhteistyö oli Suomessa pitkään vahvaa, mutta reilu vuosikymmen sitten taloustilanne pakotti leikkaamaan rahoitusta tuntuvasti.
Suunta näyttäisi nyt olevan muuttumassa. Parlamentaarisen TKI-työryhmän tavoite on nostaa Suomen t&k-panostukset neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Erilaisissa arvioinneissa korostuu nyt tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisen yhteistyön merkitys.
”Nyt pitäisi panostaa soveltavaan tutkimukseen, jotta osaamista saadaan kehitetyksi yritysten tarpeisiin – mutta myös sellaisiin ohjelmiin, joissa yritykset ja tutkimusorganisaatiot yhdessä miettivät panostuskohteita ja niihin luodaan rahoituksellisia kannusteita”, sanoo kansainvälisten asioiden johtaja Janica Ylikarjula VTT:stä.
Ylikarjula perää uudelta hallitukselta rohkeutta panostaa lisää valmiiksi vahvoihin suomalaisaloihin, joita varmasti jatkossakin tarvitaan, kuten langattomiin tietoverkkoihin, tekoälyyn sekä terveys-, kvantti- ja bioteknologioihin.
”Suomessa on herätty kansainvälisen kilpailun haasteeseen ja siihen, että nyt tarvitaan myös julkista tukea, joka kannustaa yrityksiäkin aktiivisuuteen. Perustutkimukseen on panostettava riittävästi, mutta sen lisäksi osaamista on saatava muutettua uudeksi liiketoiminnaksi. Lama-aikanakin leikattiin muualta mutta ymmärrettiin, että t&k on Suomen kilpailukyvylle välttämättömyys”, Ylikarjula sanoo.
Sisusta ja mokaamisesta
Palataan vielä Naveen Chennan pakeille. Hänen muualta muuttaneiden ystäviensä mukaan Suomi tunnetaan maailmalla metsäteollisuudestaan yleisesti ottaen hyvin, ja tänne tullaan mielellään.
”TKI-toiminta on täällä korkeatasoista erityisesti juuri metsäteollisuudessa, jonka suomalaiset asiantuntijat ja tutkimus ovat arvostettuja maailmalla. Ystäväni kokevat myös, että täällä he pystyvät hyvin tasapainottamaan työn ja vapaa-ajan. Suomen säästäkin oikeasti nautitaan, sillä monissa maissa voi olla tuskallisen kuuma ympäri vuoden ilman mainittavaa vuodenaikojen vaihtelua”, Chenna sanoo.
Silti osa tulokkaista lähtee opintojensa jälkeen. Chennan mielestä on vähän hassua, että alalla vaaditaan suomen kielen osaamista, kun suurin osa sellusta ja paperista menee vientiin eri puolille maailmaa.
”Yritysten ei pitäisi pelätä palkkaamista. Nokian isolla kilpailijalla Huaweillakin on Suomessa tutkimuskeskus siksi, että kiinalaisyhtiö tietää saavansa täältä sen alan parhaat talentit. Samalla tavalla muidenkin alojen pitäisi rakentaa Suomeen ekosysteemejä. On suomalaiselle yhteiskunnalle myös halvempaa, että talentti tulee valmiiksi koulutettuna ja työkokemuksella varustettuna muualta kuin että osaaja koulutettaisiin alusta asti täällä. Se ei tarkoita, että paikallisia osaajia pitäisi unohtaa, vaan molempia tarvitaan. Jotta Suomi vahvistuisi tutkimuksen kansainvälisenä pioneerina, investointien pitää olla jatkuvia ja osaajille pitäisi osoittaa, että opintojen jälkeen täällä on myös uramahdollisuuksia”, Chenna sanoo.
15 vuodessa Chenna sanoo oppineensa sisun merkityksen.
”Tehdään sinnikkäästi asiat oikein ja loppuun asti, seistään johdonmukaisesti omien sanojen takana.
Sisu on Suomen vahvuus monella tavalla ja monella tasolla. Se on osoitus koko maailmalle siitä, mihin ihminen kykenee. Tärkein Suomessa saamani oppi on, että ikinä ei pidä pelätä mokaamista. Sekin on iso suomalainen vahvuus”, Chenna sanoo.
Lue lisää: Suomalainen metsäteollisuus on maailman huippua patenttihakemusten valossa
