Ennen vanhaan tarkoittaa 30 vuoden työsarkaa Stora Ensolla metsänhoidon ja puukaupan parissa, tasaluku tulee täyteen tämän vuoden marraskuussa. Liikkuu Juha Rissanen metsässä tänäänkin, mutta nykyisin kännykkä on työssä tärkeä apulainen. Sen avulla hän tarkastelee metsien tilaa maastokartoista.
”Toki vähän isompi pädi olisi parempi. Mutta hyvin tästäkin näkee, kun vähän suurentaa. Kännykkä näet kulkee lähes varmasti aina mukana.”
Erilaisia karttatasokuvia metsistä saadaan muun muassa laserkeilauksen, satelliitti- ja droonikuvien sekä harvesterien keräämien tietojen avulla. Tekoälyä käytetään tunnistamaan kuvista ja sensoreista poikkeamia, kuten hyönteis- tai myrskytuhoja. Tämä auttaa reagoimaan ajoissa ja rajoittamaan vahinkoja. Lisäksi tekoälyä hyödyntävät paikkatietojärjestelmät tukevat suunnittelua ja työn dokumentointia.
Rissasen mukaan metsätiedon vapautuminen palveluntarjoajien hyödynnettäväksi kymmenisen vuotta sitten on ollut metsänhoidon näkökulmasta olennaisen tärkeää.
Tarkan tiedon haltija
Nykyinen tekoälyn mahdollistama vapaasti saatavan metsätiedon analysointi on hyvä asia erityisesti siksi, että hänellä on metsäpalveluiden tarjoajana näin hallussaan viimeisin tieto. Se on arvokasta myös hänen asiakkailleen.
”Kirjanpainaja on ainakin täällä Kaakkois-Suomessa rajan pinnassa jo iso ongelma. Ja tuhot ovat yleistyneet nopeasti. Tiesitkö että sulla on tuolla viitisenkymmentä kuollutta puuta? Ei hitto, kävin siellä viime vuonna eikä ollut yhtään. Suunnilleen noin se keskustelu menee”, Rissanen sanoo.
Kesäkuun lopulla hän kävi katsomassa aluetta, jossa oli paljon kuivia kuusia.
”Juttelin metsänomistajan kanssa, että mitä nyt tehdään. Olin käynyt paikalla viitisen vuotta sitten ja ehdottanut jo silloin uudistushakkuuta. Aika ei vaan ollut silloin vielä kypsä. Viime vuonna kuivia kuusia oli alueella jo paljon lisää. Omistajakin oli nyt sitä mieltä, että ei tuota voi enää katsella. Nuo ovat vaikeita päätöksiä ja tarvitsevat usein aikaa kypsyäkseen. Päätehakkuu näkyy selvästi erityisesti mökkimaisemassa.”
Päätehakkuussa kuolleet puut poistetaan. Muutoin vaarana on, että kirjanpainajan aiheuttamat tuhot leviävät myös terveisiin puihin ja laajemmalle alueelle.
Tekoäly vs. kirjanpainaja
Stora Enso aloitti digitaalisen metsätiedon yhdistämishankkeen vuonna 2023. Lappeenrannassa on kokeiltu tekoälymallilla yhdistettyä dataa tunnistamaan kirjanpainajatuhoja. Kirjanpainaja on hyönteistuholainen, joka iskee heikentyneisiin kuusiin, tuulenkaatoihin tai varastoituun puutavaraan. Tekoälymallin käyttöä laajennetaan seuraavaksi koko Etelä-Suomen alueelle, jossa hyönteistuhoriski on suurin.
Lisääntyessään kirjanpainaja pystyy tuhoamaan myös elinvoimaisia kuusia. Kuuset saattavat kuolla laajalta alueelta suotuisissa olosuhteissa jopa yhden kesän aikana, jos kirjanpainajakanta on suuri.
