Viimeiset 12 vuotta europarlamentaarikkona toiminut kokoomuksen Petri Sarvamaa ei lähtenyt enää ehdolle eurovaaleihin, sillä hän siirtyy kesäkuussa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi. Istuntokauden jo päätyttyä on sopiva hetki summata mennyttä ja suunnata katseita EU-parlamentin ja komission seuraavaankin kauteen.
Viimeisestä viisivuotiskaudesta tulisi Sarvamaan mukaan ottaa oppia – se toimii malliesimerkkinä siitä, mitä jatkossa pitää välttää.
”Kuluneella kaudella komissiossa ei ymmärretty pohjoismaista metsätaloutta ollenkaan, ja vihreän siirtymän lainsäädännöllinen osa painottui aivan liikaa ympäristö- ja ilmastopolitiikan osastoille. Maatalouspolitiikan osasto pelattiin käytännössä kokonaan ulos”, hän sanoo.
Vihreä siirtymä oli toki päättyvällä kaudella komission päätavoite, mutta vielä ratkaisevampaa Sarvamaan mukaan on se, miten asiaa käytännössä hoidettiin.
”Pidän Ursula von der Leyeniä osaltaan vastuullisena. Vihreä siirtymä oli ja on edelleen hänen lempilapsensa, ja kun hänellä ei itsellään ollut ymmärrystä siitä, mikä metsien rooli Pohjolassa on, hän keitti sopan kokoon. Sitten kun hollantilaisella komissaarilla, Frans Timmermansilla, ei ollut senkään vertaa käsitystä siitä, millaista vahinkoa tehdään, jos metsäteollisuutta ei oteta mukaan kannustavalla ja järkevällä tavalla, lähdettiin kieltämisen ja rajoittamisen linjalle.”
Hereillä pitää olla
Ensi kaudella komission painopisteinä on turvallisuus ja kilpailukyky, mutta myös vihreä siirtymä on tarkoitus viedä loppuun.
”Suomen täytyy jäsenvaltiona olla hereillä, ettei enää tule lisää suomalaista metsänhoitoa ja metsäpolitiikkaa vahingoittavaa ja rajoittavaa lainsäädäntöä. Minusta myös osa tämän kauden sääntelystä pitäisi avata uudestaan tarkasteluun saman tien – esimerkiksi metsäkatoasetuksesta pitäisi tehdä uusi versio, ja implementointi pitäisi panna jäihin ennen kuin se on valmis.”
Sarvamaa toivoisi, että Suomi tavoittelisi uuden komission maatalous- ja metsäkomissaarin salkkua.
”Jos tähän salkkuun saataisiin vielä metsiin hyvin paljon vaikuttava biotalous mukaan, olisi se jo ihan dynamiittia”, hän sanoo.
”Vapautetaan metsäteollisuus investoimaan ja innovoimaan – kehittämään ratkaisuja.”
Metsäteollisuus pääsisi parhaiten toteuttamaan rooliaan ja kantamaan kortensa kekoon vihreässä siirtymässä, jos se voisi luottaa siihen, ettei lisää rajoituksia tule.
”Toimialassahan ei sinänsä ole mitään ongelmaa, vaan se tulee kyllä saavuttamaan kaikki tavoitteet helposti ja sen oma hiilijalanjäki painuu nollaan. Se ei kuitenkaan ole se juttu, vaan se, että vapautetaan metsäteollisuus investoimaan ja innovoimaan – kehittämään ratkaisuja.”
”Nyt on vain varmistettava, että palataan aikaan, jossa otetaan huomioon tasapainoisesti myös sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat ja se, että metsäteollisuus myös antaa enemmän ympäristöpuolelle silloin, kun sen annetaan se tehdä.”
Sarvamaa uskoo metsäteollisuuden kykyyn saada viestinsä jatkossa perille.
”Kyllä metsäteollisuus on tähänkin mennessä tehnyt oman työnsä ja sen viestit ovat selkeitä. Varmasti nytkin kynät on teroitettu, ja keskeinen viesti siitä, että metsäteollisuudella voisi olla ratkaisijan rooli, on valmiina. Sitten pitää vain varmistaa, että viesti pitää.”
Vaikutusvaltaa on hankittava itse
Petri Sarvamaa toivoo, että seuraavalle kaudelle europarlamenttiin valittavien joukosta löytyisi useampikin, joka lähtisi tosissaan tekemään töitä maataloudesta ja maatalouden kehittämisestä vastaavaan AGRI-valiokuntaan tai ympäristöstä, kansanterveydestä ja elintarvikkeiden turvallisuudesta vastaavaan ENVI-valiokuntaan.
Yksittäisillä europarlamentaarikoilla ei ole automaattisesti kovinkaan paljon vaikutusvaltaa, mutta Suomen vaikutusvaltaisimmaksi mepiksi nimetty Petri Sarvamaa tietää, kuinka sitä hankitaan. Hän itse nousi parlamenttiin alun perin varasijalta kesken kauden, jolloin mukaan päätöksentekoon pääseminen oli erityisen hankalaa.
”Vaikutusvaltaiseen rooliin pääsee, kun pitää huolta siitä, että naama jää mahdollisimman monen vaikutusvaltaisen mepin mieleen. Pitää olla superkiinnostunut ja sosiaalinen yli puoluerajojen. Ennen kaikkea on luotava vaikutelma, että on aktiivinen ja valmis tekemään töitä.”
”Uuden mepin kannattaisikin jo kesäkuussa olla paikalla Brysselissä, sillä valiokuntapaikat jaetaan jo kesä-heinäkuun vaihteessa.”
Sarvamaan uusi työpaikka, Luxemburgissa sijaitseva Euroopan tilintarkastustuomioistuin, on hänelle jo jäseniä myöten tuttu paikka. Hän on toiminut koko kautensa ajan talousarvion valvontavaliokunnassa, joka on yksi tärkeimmistä tilintarkastustuomioistuimen yhteistyökumppaneista. Lisäksi parlamentin suurimman ryhmän, EPP:n koordinaattorina hän on ollut mukana tenttaamassa tuomioistuimen jäsenet heidän kuulemisissaan.
”En siis mene ollenkaan vieraaseen paikkaan, mutta itse työ on varmasti mepin hommaan verrattuna kuin yö ja päivä. Siellä ei ole samanlaista suhinaa kuin Euroopan parlamentissa, missä voi arkipäivinä pyöriä parhaimmillaan 10 000 ihmistä. Tulee siis olemaan paljon hiljaisempaa, ja täytyy keskittyä olennaiseen.”
3 x tavoitteet
1. Tavoitteeni ovat samat kuin 12 vuotta sitten aloittaessani meppinä. Pyrin siihen, että pääsen heti tilintarkastustuomioistuimen kollegiotyöhön keskeisesti mukaan enkä jää seinäruusuksi.
2. Veronmaksajien varojen käyttöä sekä sitä, mitä rahoilla saadaan aikaan, pitää pystyä seuraamaan tarkemmin. Parannetaan rahan käytön vaikuttavuutta.
3. Matkalla näihin tavoitteisiin ei saa vahingoittaa ketään.
Petri Sarvamaa
– Euroopan parlamentin jäsen, kesäkuusta lähtien Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen
– Koulutus: valtiotieteen kandidaatti
– Perhe: kihloissa, viisi rakasta lasta, joista nuorin 15-vuotias sekä kolme lapsenlasta, jotka asuvat Lontoossa.
– Matkustaa jatkossa säännöllisesti Helsingin, Brysselin ja Luxemburgin väliä.
