Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola suhtautuu luottavaisesti, vaikka teknologiateollisuuden kysyntä heikkenee ja uusien tilausten määrä on pienentynyt.
”Minulla on tuntuma, että yritykset pärjäävät kyllä. Tilauskannat ovat edelleen suhteellisen vahvoja”, hän sanoo.
Vientiyritysten toimintaympäristö on muuttunut rajusti viime vuosina.
Jo korona-aikana tuotanto- ja toimitusketjut menivät uusiksi, ja sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan pakotti yritykset poistumaan Venäjältä, hakemaan uusia markkinoita ja uusimaan tuotantoketjuja.
Hirvolan mukaan tämä on tehnyt vientiyrityksistä entistä kestävämpiä.
”Yritykset pystyivät mukautumaan olosuhteisiin ja tekemään tarvittavat muutokset hämmästyttävän ripeästi. Samalla ne ovat oppineet kiinnittämään huomiota resilienssin rakentamiseen ja huoltovarmuuteen – eli ne ovat entistä paremmin varautuneita myös tuleviin kriiseihin”, hän toteaa.
”Luulen myös, että tällainen ajattelu on tullut jäädäkseen.”
Kriisit luovat aina myös uusia mahdollisuuksia, ja niinpä esimerkiksi puolustusteollisuudella menee nyt hyvin.
”Jäsenyys Natossa auttaa asiaa, eivätkä sen vaikutukset koske ainoastaan puolustusteollisuutta vaan myös siviiliteknologiaa. Nato itsessään ostaa vain vähän, mutta Nato-maat ostavat muilta Nato-mailta, ja näihin pöytiin me nyt pääsemme. Yhdysvalloissa Suomella on nostetta myös hävittäjäkauppojen ansiosta, eli uusia kauppasuhteita on syntynyt sitäkin kautta.”
Hallituksen rasismikohut ovat puolestaan vaikuttaneet Suomen maabrändiin negatiivisesti.
”Se vaikuttaa etenkin siihen, miten ulkomaiset asiantuntijat, eli potentiaaliset töihin tulijat suhtautuvat Suomeen. Teknologiateollisuuteen tarvitaan 130 000 uutta työntekijää, eikä pienestä Suomesta löydy riittävästi tekijöitä. Olemme riippuvaisia siitä, että tänne saadaan tarpeeksi sekä asiantuntijoita että suorittavan tason työntekijöitä ulkomailta.”
EU:n toimintaympäristö pitäisi pitää reiluna
Muuttunut maailmantilanne on vaikuttanut myös teollisuuspolitiikkaan.
”Yhdysvallat lähtee tukemaan omaa teollisuuttaan, mihin EU on vastaamassa vastaavanlaisilla valtiontukihelpotuksilla. Pahimmillaan isot maat alkavat tukea omaa teollisuuttaan niin isoilla summilla, ettei Suomi eivätkä muut pienet maat pysty samaan. EU:ssa toimintaympäristö pitäisi saada pysymään reiluna, mutta se on vaikeaa, jos Ranska ja Saksa alkavat tukea massiivisesti omaa teollisuuttaan. Siksi yritämme vaikuttaa EU-politiikkaan niin, ettei valtiontukikilpailuun mentäisi. Ainakin pitää yrittää huolehtia, ettei julkisesta taloudesta karsittaisi liikaa – valtiontukipolitiikka kun on säästötavoitteille vastakkainen.”
Hirvola näkisi mieluummin, että rahoitusta annettaisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan eli tulevaisuuden kehitykseen kuin olemassa olevan teknologian tukemiseen.
”Kaikki ovat samaa mieltä siitä, ettei ainakaan TKI-rahoituksesta tule tinkiä. On hyvä muistaa, että suomalaisessa mallissa yksi julkinen euro saa liikkeelle kaksi yksityistä. On viisasta tukea kehitystä, koska siten myös yksityisten investointien kautta tulee kasvua ja vientituloja. Ikävä kyllä julkisen panostuksen määrässä on jääty jälkeen – esimerkiksi Ruotsissa se on kaksinkertainen BKT:hen nähden. Rahoitus pitäisikin nostaa sovitulle tasolle.”
EU-tasolla huolenaiheena on myös se, että energiapolitiikassakin mennään isojen maiden pillin mukaan kohti vahvempaa tukipolitiikkaa.
”Näyttää siltä, että Ranska ja Saksa subventoivat vahvasti oman energiateollisuutensa vahvistamista, kun me Suomessa haluaisimme noudattaa markkinaehtoisuuden periaatteita. Meillä on hyvä siirtoverkko, sähkön hinta on kohtuullinen ja tuulivoimaa rakennetaan valtavasti lisää ihan markkinaehtoisesti. Tämä tekee kauppa- ja teollisuuspolitiikasta vaikeaa.”
Edellytyksiä kasvulle
Vihreä siirtymä merkitsee suomalaiselle teknologiateollisuudelle valtavasti liiketoimintamahdollisuuksia.
”Jo nyt puolet Suomen viennistä on teknologiateollisuutta, ja se on jo nyt verraten puhdasta. Esimerkiksi kun SSAB:n terästehtaalla siirrytään fossiilittomaan tuotantoon, sen arvioidaan vähentävän Suomen kokonaispäästöjä 7 prosenttia, mutta teknologiateollisuuden päästöjä jopa kaksi kolmasosaa.”
Vihreän siirtymän vientipalettiin kuuluu teknologiaa, energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja, älykkäitä järjestelmiä ja digitaalista osaamista.
”Meillä on paljon vietävää niihin maihin, jotka kulkevat jälkijunassa. Teknologiateollisuuden ytimessä on viimeiset viisi vuotta edistetty kestävän kasvun linjaa kaikin tavoin. Maailmanlaatuinen kysyntä on jo nyt hyvä, mutta tulee vielä vahvistumaan.”
Hirvola nostaa esiin menestystekijänä myös kaivosteollisuuden.
”Teolliseen murrokseen tarvitaan mineraaleja. Meillä on kaivosteollisuus hyvässä jamassa ja paljon maametalleja – edellytykset kasvulle ovat olemassa, kunhan luvitusasiat saadaan kuntoon, jotta tänne voidaan rakentaa koko arvoketju.”
Suurimpana haasteena Hirvola pitää pääomien puutetta.
”Toimintaympäristö tulisi pitää sellaisena, että se houkuttelee investointeja myös maailmalta.”
3 x tavoitteet
1. Teknologiateollisuuden ohjaava periaate, eli Suomen pitkäaikaisesta edusta huolehtiminen, oli keskeinen syy siihen, että aloitin tässä tehtävässä viisi vuotta sitten. Emme siis ajattele pelkästään teollisuutta, vaan mietimme, miten voisimme varmistaa, että koko Suomi pärjäisi hyvin. Tämä periaate puhutteli silloin, ja edelleen haluan tehdä työtä omalta osaltani sen eteen.
2. Haluaisin löytää keinoja, joilla Suomen ääni kuuluisi Brysselissä paremmin. Nyt se tuntuu olevan aliedustettuna.
3. Haluan vahvistaa teknologiateollisuuden vetovoimaa tämän päivän nuorten silmissä ja saada heidät ymmärtämään, mitä kaikkea hyvää teknologialla voidaan saada aikaiseksi, jos sitä kehitetään oikealla tavalla.
Jaakko Hirvola
– toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry
– Koulutus: diplomi-insinööri, TKK
– Perhe: naimisissa, viisi aikuista lasta ja neljä 1–5-vuotiasta lastenlasta.
