”Metsäpolitiikka nähdään selvästi osana ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Metsästrategia, biodiversiteetti, metsäasetus ja taksonomia. EU:sta tulee jatkuvasti metsäteollisuutta määrittävää regulaatiota. Meidän on saatava agendalle biopohjaiset, ei fossiiliset tuotteet ja kestävän metsätalouden ratkaisut. Eli vaihdettava nyt vaikuttava hiilinielukeskustelu ratkaisukeskusteluksi”, kiteyttää Metsäteollisuus ry:n EU-asioiden johtajana helmikuussa 2023 työnsä aloittanut Kaisu Karvala.
Karvala tuntee Euroopan unionin toimintakulttuurin ja -tavat hyvin, hän on työskennellyt Brysselissä jo vuodesta 1996 saakka.
Hän on toiminut aiemmin muiden muassa digitalisaation parissa Telian yhteiskuntasuhteiden globaalina johtajana sekä GSM Europen hallituksen puheenjohtajana.
Helmikuusta 2023 eteenpäin hän on edistänyt metsäteollisuuden intressejä.
Kansankielellä sanottuna Karvala on metsäteollisuuden lobbari.
”Vaan mitä se on se lobbaaminen. Sitä olen pohtinut täällä jo kauan miettiessäni eri toimialojen tarinoita ja niiden tarjoamia tuotteita. Näen, että tilanne on uuden työni alkaessa varsin hyvä. Metsäteollisuus on vaikuttanut täällä jo pitkään ja sen yhteistyöverkostot ovat kunnossa.”
Karvala huomauttaa kuitenkin EU:n ominaisluonteesta.
”Bryssel nyt vaan on sellainen eläin, että täällä pitää olla paikan päällä koko ajan. On hyvä, että voi kokouksen jälkeen soittaa jollekin ja sanoa, että
mennäänkö kahville ja jutellaan vielä se yksi kohta läpi. Vaikutus on aivan erilainen kuin silloin, jos asian eteneminen jää virallisen kokouksen varaan.”
Puhuttava ratkaisuista
Usein kuultu selitys metsäteollisuuden haasteille saada äänensä kuuluviin EU:ssa on se, että Suomessa suuri toimiala on pieni verrattuna vaikkapa Saksan auto-, metalli- ja kemianteollisuuteen.
Se on toki totta.
”Kansallisesti olemme silti suuri ja merkittävä. Se on saatava iskostettua myös EU:ssa. Alan innovatiivisuus pitää nostaa esiin entistä vahvemmin. EU:ssa rakastetaan työllisyyttä ja koko maan pitämistä asuttuna.”
Metsäteollisuus vaikuttaa molempiin.
Suhteellisen pienuuden sijaan on enemmän kärsitty omasta kuivakkuudesta tarinaniskijänä.
”On puhuttu faktaa metsistä. Mikä ei sinänsä ole huono asia, mutta siitä puuttuu tarina, johon voisi samaistua. Metsät eivät edusta ihmisille täällä samaa kuin suomalaisille. Useimmille keskieurooppalaisille metsät ovat lähinnä puistoja, joissa voi käydä kävelyllä.”
Eli jos Suomessa valitellaan, että meitä ja metsiämme ei ymmärretä Brysselissä, kannattaa vaihtaa tarinaa.
”Pitää puhua ratkaisuista, joita metsät tarjoavat. Uusista tuotteista, jotka auttavat ilmastohaasteisiin vastaamisessa. Olisi siis nähtävä metsä puilta.”
Toki suuri syy metsäteollisuudenkin haasteille on kauppapoliittisessa tilanteessa, joka on valtiontukien osalta kiristymässä erityisesti USA:n vaikutuksesta.
”Keskustelu eri teollisuuden aloille suunnattavista valtiontuista EU:ssa on vahvaa. Sellainen on myös myrkkyä kaltaisellemme pienelle vientivetoiselle ja avoimelle taloudelle.”
Vihreän kasvun näkökulmalla metsiin
Metsäteollisuuden tavoite lähitulevaisuudelle on selvä.
”Meidän pitää saada seuraavalla viisivuotiskaudella EU:ssa näkyviin vihreän kasvun näkökulma, jossa metsät ovat käyttöresurssina mukana. Ja jollain tavalla meidän pitää saada tässä hullussa tukipolitiikassa myös kustannuskilpailukykymme säilytettyä.”
Käytännön vaikuttaminen vaatii myös jalkatyötä.
”Olen kiertänyt Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäen kanssa muun muassa eri maiden jäsenliitoissa. Brysselissä pitää olla ystäviä, jotta saamme Neuvostossa asioita eteenpäin. Ruotsi pelkästään ei siihen riitä. Esimerkiksi Puola, Saksa ja Espanja ovat meille metsäteollisuudessa olennaisia liittolaisia. Myös vahva kontakti kulloiseenkin puheenjohtajamaahan on äärimmäisen tärkeää.”
Karvala huomauttaa vielä, että toukokuun lopulla hän sekä Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki ja metsäjohtaja Karoliina Niemi osallistuvat Brysselissä metsien ennallistamista koskevaan Round Table -keskusteluun, jota vetää europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.
”Sinne on kutsuttu myös WWF, sillä metsäteollisuuden asialle ei ole mitään hyötyä siitä, että keskustelua käydään vain ns. tosiuskovaisten kesken.”
3 x tavoitteet
1. Haluan työssäni vaikuttaa siihen, että lapseni ja mahdolliset lapsenlapseni voivat vielä samoilla lumisilla jäätiköillä sekä hengittää ulkomaalaisten ystäviensä kanssa Lapin luonnon uskomattoman puhdasta ilmaa.
2. Henkilökohtaisessa elämässä pyrin pitämään rakkaistani huolta. Tavoitteeni on myös löytää ainakin yksi uusi bändi/artisti/kirjailija/kirja kuukautta kohti ja käydä työn ohella urheilemassa ja kulttuuria kuluttamassa. Haastan myös itseäni jatkuvaan oppimiseen, sillä uskon, että monipuolinen kielitaito, historian ymmärrys ja taiteen pyörryttävä vaikutus auttavat ymmärtämään maailmaa paremmin. Oma rytmini ei ole muiden rytmi. Kuuntele! Kysy!
3. Haluan tehdä merkityksellistä työtä isänmaan hyväksi ulkomailla. Olla osa sivistävää ja suvaitsevaa Suomea, vaikkakin ulkomailla. Haluan vaikuttaa myös osaltani Suomen itsetuntoon metsäasioissa. Haluan auttaa muuta maailmaa näkemään miten kestävää ja uudistavaa metsänhoitoa meillä jo on ja miten innovatiivista fossiilivapaata tulevaisuutta täällä rakennetaan.
Kaisu Karvala
– Metsäteollisuus ry:n EU-asioiden johtaja helmikuusta 2023 alkaen
– Koulutus: VTM (pol.hist), CEP (kv-oikeus)
– Perhe: aviopuoliso, ulkomailla opiskeleva tytär, ylioppilastutkintoaan viimeistelevä nuori sekä sekarotuinen Vilma-koira–
