Nousua oli 4 prosenttia vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Erityisesti sellun vienti Kiinaan vetää.
Suurimmat vientimaat 2014. Lähde: Tulli
Viennin arvo 11,3 mrd. euroa
- Saksa 16,0 %
- Iso-Britannia 9,4 %
- Kiina 5,4 %
- Yhdysvallat 5,4 %
- Venäjä 5,3 %
- Analyysi
Keskiluokkaiset kiinalaiset
”Sellun viennin kasvua on tänä vuonna tukenut ennen muuta dollaria vastaan heikentynyt euro.
Sellun kysyntä on kasvanut eritoten Kiinassa. Lehtipuusellun kysyntä on globaalisti kasvanut enemmän kuin havusellun lähinnä Latinalaisesta Amerikasta tulevan tarjonnan kasvaessa.
Sellun kysyntä on kuluttajavetoista, sillä lopputuotteina kysyttyjä ovat erityisesti pehmopaperi ja pakkaukset. Havusellun hinta on vuoden kuluessa liikkunut alaspäin. Lehtisellussa kapasiteettia tulee lisää, mikä voi aiheuttaa painetta hintoihin, mutta mikäli Kiinan kysyntä jatkaa kasvuaan nykyistä tahtia, voi markkina edelleen omaksua uuden kapasiteetin.
Kiinan painopaperituotanto ei enää kasva voimakkaasti. Pehmopaperien ja pakkauskartonkien tuotanto lisääntyy sen sijaan yhä Kiinan keskiluokan kasvaessa. Kiina myös sulkee vanhaa saastuttavaa sellu- ja paperikapasiteettiaan. Selluntuotannon Kiinassa ei uskota voimakkaasti kasvavan, koska siellä ei ole riittävästi puuta eikä maata plantaaseille.
Hitaasti kasvavien puiden Suomessa panostetaan havuselluun. Sitä tarvitaan lujuusominaisuuksiensa vuoksi juuri pehmopapereissa ja pakkausmateriaaleissa.
Kiinan kasvun voimakkuudessa voidaan tulevaisuudessa nähdä vaihtelua. Se saattaa vaikuttaa syklisesti sellun kysyntään ja hintoihin, mutta keskiluokan kasvun ja kaupungistumisen uskotaan jatkuvan.
Sellu ei bulkkituotteena edusta pitkälle jalostettua biomassaa. Bulkkituotannon kääntöpuolena on kuitenkin suuri skaala, joka johtaa Suomen kansantalouden kannalta merkittäviin vaikutuksiin.
Jo investointivaihe työllistää merkittävästi. Samoin työllistävät puunkorjuu ja logistiikka tuotannon käynnistyttyä.
Selluntuotanto on myös hyvin pääomavaltaista – kun investoinnit on tehty, tuotanto jatkuu kauas tulevaisuuteen. Osaltaan investoinnit nojaavat osaavaan henkilöstöön ja jo olemassa olevaan infrastruktuuriin, kuten Äänekoskella sekä konversioissa paperista kartonkiin. Sellun tuotannon laajennukset turvaavat myös puun kysyntää Suomessa pitkälle tulevaisuuteen.
Sellun ja energian lisäksi moderni sellutehdas pyrkii tuottamaan laajalti myös muita biotalouden tuotteita, joiden jalostusarvo voi aikanaan nousta merkittäväksi.”
Markku Järvinen
analyytikko
Evli Pankki Oyj
Teksti Jaakko Liikanen
Kuva Shutterstock
