Tuotannon skenaariot esille simuloinnilla ja digikaksosella

Ennen investointipäätöstä Metsä Fibre halusi varmistaa, että sahan suunniteltu kuivaamokapasiteetti oli oikein mitoitettu ja teki Pinjan kanssa kuivaamon infraa koskeneen tuotannon läpimenon sekä varastohallinnan simulointiohjelman.

”Simuloinnin tuloksena pääsimme analysoimaan suunnitellun tuotannon kulkua sellaisena kuin miten sen nyt näemme. Koska mikään ei ole varmempaa kuin muutos, niin nyt pystymme simuloinnin avulla kokeilemaan kuivaamon alueella tulevaisuuden käyvän laitoksen tuotevalikoiman muutoksiin liittyviä pullonkauloja ja tarpeita”, sanoo sahaprojektin teknologian kehityksestä vastaava tekninen johtaja Jarkko Vihervuori Metsä Fibreltä.

Metsä Fibren ja Pinjan toteuttamalla simulointiprojektilla varmistettiin, että uuden sahan pohjaratkaisu ja työn kulku mahdollistavat kuivaamossa tarvittavat syötteen volyymit. Samalla haluttiin varmistua siitä, minkä kokoisena kuivaamorakennus kannattaisi toteuttaa, montako tuore- ja kuivavarastopaikkaa tarvitaan välivarastoon sekä millaisen kuljetusvaunun tulisi olla.

”Tukista sahattujen tuotteiden pitää mennä kuivaamossa läpi, vaikka niillä olisi sekä erilaiset kuivumisajat että muut tuotantoparametrit. Tehty simulointimalli toimii pohjana myös digitaaliselle kaksoselle”, toteaa Pinjalta projektia tehnyt Aku Mäkimattila.

Digitaaliseen kaksoseen voidaan syöttää reaaliaikaista dataa ilmentämään mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita. Tällä tavalla Pinja määrittää simuloinnin ja sen pohjalta syntyvän digitaalisen kaksosen.

Pinja sanoo tehneensä erilaisia simulointeja parinkymmenen vuoden ajan, kaikkiaan noin 200 projektia. Pinjan mukaan dynaamiset simulointimallit ovat olleet kertaluonteisia projekteja, joilla on haettu vastauksia asiakkaan suunnitteluvaiheen haasteisiin.

”Pinjan työn kannalta digitaalinen kaksonen tehdään lähes samalla tavalla kuin simulointimallikin. Toki digikaksoseen ajetaan ajantasaista dataa ja mallia pidetään yllä. Meillä on ollut tapauksia, jolloin asiakas on palannut monen vuoden jälkeen haluttuaan tutkia tuotantoprosessista uusia asioita”, Mäkimattila kertoo.

On kuitenkin aina kysyttävä, päivitetäänkö vanha malli vai tehdäänkö kokonaan uusi.

”Usein uuden tekeminen kannattaa, koska fokus on muuttunut, jolloin uuden tekeminen on yleensä nopeampaa kuin vanhan muokkaaminen.”

Malli voidaan laittaa myös pilveen, jolloin asiakas pääsee itse pyörittämään tehtyä simulointimallia tarpeelliseksi havaittuja kokeiluja kohden. Jos halutaan isompia asioita, pitää mennä niin sanotusti konepellin alle, jolloin Pinjakin on aina apuna.

Raumalla mennään sahauksessa keskimääräisiin sahoihin verrattuna kolminkertaisiin, yli 200 metrin minuuttinopeuksiin. Lisäksi töitä tullaan tekemään alalla poikkeavasti kolmessa vuorossa seitsemän päivää viikossa. Saha tulee keskittymään vaativiin asiakastuotteisiin ja teollisuuskomponentteihin.

Teksti ja kuva Leif Lindberg

Uusimmat