Mekaanisen massan tutkimusta meillä ja muualla

Mekaanisen massan kansainvälinen konferenssi IMPC pidettiin syyskuussa USA:ssa Jacksonvillessä. Painopaperien useana vuotena jatkunut kysynnän aleneminen on vaikuttanut alan kiinnostavuuteen ja tutkimuksen rahoitukseen, vaikka mekaanista massaa tarvitseva kartonkituotanto on ollut kasvussa.

Suomessa mekaanisen massan energiansäästö oli pitkään merkittävä ja tuloksekas tutkimusalue, mutta viime vuosina sen julkinen rahoitus on ajettu lähes nollaan. Sitä vastoin Ruotsissa korkean saannon massanvalmistukseen uskotaan, mikä näkyi myös lukuisina esitelminä konferenssissa.

Mekaanisen massan energiansäästöstä ja uusista tuotteista naapurimaassa on käynnissä laajoja, julkisesti rahoitettuja tutkimusprojekteja. Teollisuus on aktiivisesti mukana rahoittamassa projekteja ja soveltaa saatuja tuloksia käytäntöön.

Norjalainen tutkimuslaitos PFI ja Norske Skog ovat myös aktiivisia tutkijoita Norjan tiedeneuvoston rahoituksen avulla. Professori Per Engstrand Mid Sweden -yliopistosta on aivan keskeinen toimija Ruotsin projekteissa. Engstrand uskoo mekaanisen massanvalmistuksen tulevaisuuteen, ja viime vuosina sen tuotantoa on lisätty Ruotsissa. Kartongin hyvä menekki on lisännyt korkeasaantoisten mekaanisten massojen tarvetta. FAO:n tilastojen mukaan mekaanista massaa valmistetaan 16 miljoonaa tonnia vuodessa, ja noin puolet tästä määrästä valmistetaan pohjoismaissa, lähinnä Suomessa ja Ruotsissa.

Vaikka painopaperien alamäki on koskettanut myös Kanadaa, mekaanisen massan tutkimusta ei ole sielläkään hylätty. Itäisenä tutkimuskeskittymänä toimii FP Innovations, jossa työ keskittyy tehtaiden tämän päivän ongelmiin ja tuoteoptimointeihin. Lännessä tutkimusta tekee British Columbian yliopiston Pulp and Paper Center. Tutkimusta rahoittaa muun muassa energiayhtiö BC Hydro sekä monet teollisuuspartnerit. Painopistealueina ovat matalasakeusjauhatus, kemialliset esikäsittelyt sekä kehittyneet terävälitapahtumien mittaussysteemit. Tämän ryhmän kanssa myös suomalainen KCL teki yhteistyötä kehittämällä jauhimen terävälitapahtumien mittauksia. KCL:n koejauhin varustettiin voimaa ja lämpötilaa mittaavilla antureilla. Konferenssissa Antti Fredrikson esitteli koejauhatusten tuloksia ja mittauksen antamia mahdollisuuksia uusien, energiaa säästävien jauhinterien suunnittelussa. Työtä jatketaan nyt Antti Fredriksonin tutkimusyhtiössä AFRC Oy:ssä. Ensi kesänä tämä yritys on ottanut järjestettäväkseen Kansainvälisen mekaanisen massan tutkimusseminaarin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja KCL:n kanssa.

Teksti ja kuva: Leif Lindberg

Uusimmat