Aalto-yliopiston tutkijat Anne Michud ja Michael Hummel ovat osallistuneet puuvillaa ja viskoosia korvaavan Ioncell-selluloosakuidun kehittämiseen.
Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja ja UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen on innoissaan Aalto-yliopiston ja VTT:n tiivistyvästä yhteistyöstä, jolla haetaan uusia avauksia biotalouden, energian, ICT:n sekä mikro- ja nanoteknologian tutkimukseen.
”Yhdessä voimme kartoittaa osaamistarpeita ja vaikuttaa siihen, että meillä on oikeaa osaamista myös tulevaisuudessa”, Pesonen sanoo.
Metsäteollisuudella, Aalto-yliopistolla ja VTT:llä on jo pitkä historia tutkimuksellisesta yhteistyöstä, jonka onnistuneimpana esimerkkinä voi VTT:n, Teknillisen korkeakoulun ja UPM:n vuonna 2008 perustamaa Suomen Nanoselluloosakeskusta.
”Onnistuneilla yhteishankkeilla on taipumus poikia lisää hyvää. Syntyy uusia yritysvetoisia konsortioita, joihin Aalto-yliopisto ja VTT tuovat omien verkostojen kautta uusia toimijoita biotalouden arvoketjun eri osista ja kokonaan jopa muilta toimialoilta”, Pesonen sanoo.
Kun yhteistyö biotalousklusterin ja tutkimusorganisaatioiden välillä syvenee, myös eri toimijoiden roolit selkiytyvät ja kukin voi keskittyä omaan ydinosaamiseensa.
”Yliopisto tuo perustutkimuksen kautta tietoa ja osaamista, VTT kehittää soveltavan tutkimuksen kautta teknologisia ratkaisuja ja yritykset rakentavat näistä perusaineksista liiketoimintaa”, Pesonen kuvailee työnjakoa.
Pesonen pitää myös merkittävänä, että Suomen Akatemia on yhdistänyt Aalto-yliopiston ja VTT:n biotalouden tutkimusympäristöt ja niistä on syntynyt kansallisen tason infrastruktuuri.
”Se luo yrityksille entistä houkuttelevampia yhteistyökuvioita. Voimavarat kaksinkertaistuvat esimerkiksi laboratorio- ja pilottimittakaavan kehityshankkeissa.”
Selkeä työnjako
Myös VTT:n uudistettu liiketoiminta-alueiden jako saa Pesoselta kiitosta. Metsään liittyvä tutkimus on nyt keskitetty VTT:n Luonnonvarat- ja ympäristöratkaisut -liiketoiminta-alueeseen.
”Se helpottaa varmasti työnjakoa Aalto-yliopiston kanssa ja vähentää päällekkäistä tekemistä. Muutoksen ansiosta voimme kehittää tutkimusympäristöä ja kasvattaa osaamista entistä paremmin yrityksen kannalta oleellisilla alueilla”, Pesonen sanoo.
Pesonen kuvailee tutkimuksellista yhteistyötä Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa reitiksi, joka avaa uusia väyliä tutustua tutkimus- ja kehitystoiminnan kansainväliseen verkostoon, sillä erityisesti VTT:llä on hyvää kokemusta EU-tasoisten tutkimushankkeiden koordinoinnista.
”Bioklusterin menestyksen edellytyksenä on, että toimialalle syntyy myös pk-yrityksiä. Yritysten kehitystoiminnassa osa ideoista jää vaille tarvitsemaansa panostusta. Siksi on hienoa, että VTT:n venturointitoiminta ja Aalto-yliopiston Factory-konsepti mahdollistavat jatkokehityksen osana opiskelijoiden yrittäjyyskoulutusta.”
Pesosen mukaan biotalousklusterin kiinnostavimpia uusia kasvualueita ovat biomateriaalit, biokemikaalit, pakkausratkaisut, tekstiilikuidut, puurakentaminen ja bioenergia mukaan lukien biopolttoaineet.
Lisää rohkeutta
”Kehitämme teknologiasta liiketoimintaa, uudistamme teollisuutta ja luomme uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tietopohjaa päätöksenteon tueksi sekä toimimme kansainvälisenä välittäjänä EU:n puiteohjelmiin ja tutkimusorganisaatioihin”, kiteyttää VTT:n Luonnonvarat ja ympäristöratkaisut -liiketoiminta-alueen johtaja Kari Larjava VTT:n tavoitteet.
Biotalous on tämän liiketoiminta-alueen ylivoimaisesti suurin tutkimuksellinen kokonaisuus. Noin 70 prosenttia tutkimuksesta keskittyy metsästä saatavan raaka-aineen monipuoliseen hyödyntämiseen.
”Haemme ratkaisuja, joilla metsävarannoista pyritään jalostamaan mahdollisimman arvokkaita tuotteita”, VTT:n tutkimusjohtaja Johanna Buchert toteaa.
Buchert toivoisi metsäteollisuudelta aktiivisempaa ja rohkeampaa otetta biotalouden edistämisessä kansainvälisillä areenoilla.
”Teollisuuden pitäisi uskoa enemmän siihen, mitä voimme yhdessä saada aikaan EU-horisontissa. EU on entistä teollisuusvetoisempi, ja esimerkiksi muut pohjoismaiset yritykset tarttuvat erittäin aktiivisesti asioihin kansainvälisillä foorumeilla. Ne ovat näkyvissä asemissa ja muokkaavat käsityksiä biotalouden mahdollisuuksista. Myös suomalaisten yritysten pitäisi esiintyä vahvemmin yhtenä rintamana kertomassa muulle Euroopalle, mitä mahdollisuuksia metsäpohjainen biotalous tuo”, Buchert sanoo.
VTT:n asiantuntemuksella on kysyntää Australiaa ja Koreaa myöten.
”Biotalous kiinnostaa kovasti tällä hetkellä ympäri maailmaa, mutta tutkimus- ja innovaatiokentässä on osaamistyhjiöitä. Meillä on puolestaan osaamista, joka vahvistaa kilpailukykyämme biohankkeissa”, Buchert muistuttaa.
Teksti: Olli Manninen
Kuva: Adolfo Vera
