Metsäbiomassaa hyödynnetään jo tekstiileissä, rakennuselementeissä, muovin korvaajana pakkauksissa sekä biokomponentteina muun muassa lääkkeissä ja kosmetiikassa.
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomen biotalouteen heittää varjon erityisesti metsien hiilinieluja käsittelevä Euroopan komission Lulucf-esitys. Sitäkin suuremmalla syyllä Suomen pitää panostaa biotaloudessaan juuri lisäarvoisten tuotteiden luomiseen.
Toki Suomen hallituksen tavoite nostaa koko biotaloussektorin liikevaihto 60 miljardista 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 on kova sekin.
Harlin esittelee keväällä järjestetyn Biojalostamot ja energiamurros -seminaarin grafiikkakäppyrää.
Kaavailut lisäarvoisten biotuotteiden, kuten tekstiilien ja hygieniatuotteiden, muovin korvaajien sekä liimojen, kemikaalien ja lujitteiden tulosta markkinoille vuoteen 2030 mennessä ovat tavoitteina osin etukenossa.
”Energiapäätökset 2020-luvulla voivat jopa hidastaa kehitystä. Silti teollisuudella on suuri merkitys Suomen kaltaiselle maalle. Kuten Esko Ahokin juuri totesi, ei varsinaista jälkiteollista yhteiskuntaa ole nähtävissä. On myös muistettava, että teollisuuden tuotanto sisältää lisääntyvästi palveluja.”
Innovaatioita ja taustatyötä on kylläkin jo tehty laajasti.
”Nyt ollaan siirtymässä laboratoriovaiheesta konseptien todistamiseen ja pilotointeihin. Ensimmäisiä demolaitoksia voidaan odottaa vuoden 2025 paikkeilla. Se on myös samaa aikajaksoa, jolloin nyt ilmoitetut investointiohjelmat ovat siirtyneet käyttöön”, Harlin huomauttaa.
Myös ioniliuottimella valmistettu Lyocell-tyyppinen kuitu tekee tuloaan markkinoille.
”Aikajänne lienee vasta 2020-luvun lopulla, koska vielä on ratkaistava liuottimen kierrätykseen liittyviä seikkoja. Sen ominaisuudet ovat kuitenkin hyvin kiinnostavat, joten sitä kannattaa odottaa.”
Veturien vetämiä ekosysteemejä
Biotalouden innovaatioista puhutaan usein kärsimättömästi. Harlin kuitenkin korostaa, ettei uutta voi syntyä, jos pohja ei ole kunnossa.
Suurten veturiyritysten merkitys onkin kiistaton.
”Ne oikaisevat alkaneen sakkauksen ilmailusanastoa käyttääkseni. Raaka-aineen hankinta on vahvasti sidoksissa suuriin investointeihin.”
Samalla veturit mahdollistavat myös uusiin tuotteisiin tarvittavien jalostettujen välituotteiden ja sivuvirtojen saatavuuden pitkälle tulevaisuuteen.
”Jos nyt kuitenkin laiminlyödään seuraavan vaiheen tuotteiden valmistus ja kehittäminen, on vaarana jääminen tälle tasolle. Silloin uhkaa taantuminen muuhun kansantalouteen verrattuna.”
Nousu voi tapahtua Harlinin mukaan vain laadun kautta, hukkaamatta volyymia perustuotteissakaan.
”Karkeasti voisi visioida, että ainakin neljännes nykyisestä tuotannosta tulisi jatkojalostaa jo syntysijoillaan. Veturiyritykset voivat olla näin myös ekosysteemiajatteluun pohjaavien bioteollisuuspuistojen ytimiä.”
Omin käsin biotaloudessa
Uusiutuviin raaka-aineisiin ja teolliseen uusiutumiseen, kuten energia- ja materiaaliratkaisujen pilotointiin, sekä älykkääseen suunnitteluun panostava VTT on merkittävä innovaatiotehdas. Suomessa syntyvistä innovaatioista 37 prosenttia sisältää VTT:n teknologiaa.
Harlin on VTT:n tutkimusprofessuurinsa ohella itsekin startup-yrittäjä.
”Kehittymisen kannalta on mielestäni ensiarvoista laittaa kädet saveen myös käytännössä, eikä pysyttäytyä tiukasti vain tieteessä. Olen ollut ja olen yhä mukana teknologian kaupallistamisessa myös startup-ympäristössä. Viime aikoina olen tarkastellut esimerkiksi mahdollisuutta kierrättää selluloosapohjaisia tekstiilejä.”
Kasvun varmistamiseksi on Harlinin mukaan myös selvää, että tarvitaan uusia investoijia ja kaupallisia toimijoita.
”Ne kaikki eivät löydy Suomesta. Verkostoitumisen ja kansainvälistymisen merkitys heti alkuvaiheessa on kasvava.”
Harlin muistuttaa, että prosessiteollisuuden innovaatiot ovat usein raskaita ja tarvitsevat avukseen suuria alan toimijoita.
”Monella alalla startupien siemenvaiheen rahoitukseen pääsee alle miljoonalla. Prosessi-innovaatioissa summat voivat olla jopa kymmenkertaiset.”
Hän korostaa, että muun muassa selluloosatuotteiden uusille käyttötarkoituksille on Suomessa viime vuosina kehitetty lukuisia konsepteja.
”Niiden tuominen markkinoille ei välttämättä ole pääomaintensiivistä vaan luovaa työtä, jossa pienuuden ekonomia on joustavuuden tehokkuutta. Siirtyminen lähemmäs kuluttajaa vaatii aivan uudenlaista otetta ja osaamista.”
Lisää selluloosatuotteista:
cellulosefromfinland.fi
Teksti Jaakko Liikanen
Kuva VTT
