Itävaltalaisen teknologiakonserni Andritz Groupin saamat suurtilaukset Brasiliaan ja Indonesiaan merkitsevät hyviä uutisia myös konsernin Suomessa toimiville konepajoille.
”Tilaukset takaavat hyvän peruskuorman tälle vuodelle suomalaisissa yksiköissämme”, sanoo Andritzin Pulp & Paperin teknologiajohtaja Kari Tuominen.
Brasilian suurimman sellu- ja paperiyhtiön Klabinin päätuotantolaitteet työllistävät etenkin Andritzin Savonlinnan konepajaa, jossa valmistetaan sellutehtaan pesureita ja komponentteja.
”Tuotantolaitteiden kaikki avainkomponentit valmistetaan Suomessa. Meillä on Savonlinnassa laadukasta erikoisosaamista, jonka olemme tietoisesti halunneet säilyttää täällä. Paikallinen valmistus helpottaa myös laadun varmistamista”, korostaa Andritz Pulp & Paperin kuitulinjan teknologiajohtaja Hannu Råmark.
Klabinin sellutehtaan kuitulinjan päälaitteiden valmistaminen takaa Savonlinnan konepajalle täystyöllisyyden ainakin vuoden loppuun nykyisille työntekijöille. Tilaus työllistää myös suunnittelijoita Savonlinnassa ja Kotkassa sekä Andritzin Brasilian yksikössä.
Klabinin sellutehtaan toimitus koostuu puunkäsittelystä, havu- ja lehtipuun kuitulinjoista ja valkolipeälaitoksesta. Kuitulinjat tulevat tuottamaan yhteensä 1,5 miljoonaa tonnia lyhytkuitu- ja pitkäkuitumassaa. Tilauksen kokonaisarvo on noin 300 miljoonaa euroa.
Indonesiaan Andritz toimittaa puolestaan tähän mennessä maailman suurimman soodakattilan OKI Pulp & Paper Millsin uudelle sellutehtaalle. Sellutehtaan soodakattilan mustalipeän polttokapasiteetti on noin 11 600 tonnia kuiva-ainetta päivässä, mikä on noin puolet suurempi kuin minkään tällä hetkellä käytössä olevan soodakattilan.
Indonesian tilaus tuo töitä Suomessa sekä Andritzin projektihenkilöstölle että Varkauden konepajalle, jossa soodakattilan päälaitteet tehdään. Tilauksen arvo on noin 120 miljoonaa euroa.
Molemmat tehtaat käynnistyvät vuonna 2016.
Suomi ja sellu yhä avainasemassa
Brasiliassa viime vuodet työskennellyt teknologiajohtaja Olavi Pikka uskoo Andritzin aiempien referenssien ja erikoisosaamisen vaikuttaneen tilausten saantiin.
”Olemme tuottaneet Etelä-Amerikan markkinoille useita kokonaisia tehtaita, jotka toimivat kustannustehokkaasti. Meillä on siellä myös osaava, kokenut paikallinen henkilöstö lähellä asiakasta. Suomessa on puolestaan edelleen kilpailukykyistä sellualan osaamista, mikä takaa luotettavat toimitukset.”
Andritzin kehittämät tekniset innovaatiot ovat myös vaikuttaneet valintoihin.
”Kehittämiemme teknologisten ratkaisujen ansiosta puuta voidaan käsitellä tehokkaasti ja konvertoida hyvälaatuiseksi hakkeeksi, mikä parantaa osaltaan sellutehtaiden käytettävyyttä”, Råmark lisää.
Andritzissa suhtaudutaan metsäteollisuuden tulevaisuuteen kohtuullisen luottavaisesti vaikkakaan markkinoilla ei tällä hetkellä odoteta suurta kasvua.
”Suuria sellutehdashankkeita on käynnissä Aasiassa ja Etelä-Amerikassa, kun taas Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa keskitytään nykyisten tehtaiden pullonkauloja avaaviin investointeihin ja energiatehokkuusinvestointeihin”, Tuominen sanoo.
”Selluyhtiöt etsivät uusia vaihtoehtoja, miten parantaa saantoa puusta tai kehittää bioenergiaratkaisuja. Meidän on oltava myös mukana näissä hankkeissa voidaksemme jatkossakin tarjota luotettavia ja paremmalla hyötysuhteella toimivia teknologioita”, Råmark sanoo.
Energia- ja resurssitehokkuuteen liittyviä ratkaisuja tutkitaan tarkoin Andritzissa.
”Fossiiliset polttoaineet korvaava puupöly tai biomassasta kaasuttamalla saatava polttoaine, sivuvirtojen hyötykäyttö eri teollisuuksien tarpeisiin tai polysulfidin käyttö ovat osa-alueita, joissa kehitysvaiheesta on siirrytty toteutukseen”, toteaa Andritzin Valkolipeälaitos-tuoteryhmän johtaja Keijo Savolainen.
Tulevaisuuden innovaatioiden edellytyksenä on terve perusbusiness.
”Jos sellun tai paperin tekeminen ei ole terveellä pohjalla, ei silloin ole myöskään varaa panostaa uusiin biotaloushankkeisiin”, Råmark sanoo.
Suomi on metsäalan osaamisen lisäksi Andritzille myös tärkeä markkina-alue.
”Suomi on tärkeä etenkin havusellun tuotantotekniikan kehittämisen kannalta. Alan koulutus on korkealla tasolla, ja tuote- ja teknologiakehitystä tehdään eri yhteistyötahojen myötävaikutuksella. Suomalaiset metsäteollisuusyritykset toimivat maailmalla, joten asiakkuudet alkavat Suomesta”, Pikka sanoo.
Teksti: Olli Manninen
Kuva: Andritz
