Martin à Porta tuli kolme vuotta sitten Pöyryn toimitusjohtajaksi tilanteessa, jossa tappiota tekevän yhtiön kurssia oli käännettävä. Pienessä maalaiskylässä kasvaneelle sveitsiläiselle Pöyry oli ennestään tuttu, sillä hän aloitti uransa Electrowatt Engineeringissä, jonka Pöyry osti vuonna 1997.
”Haaste oli iso. Pöyryn sielu ja ydin olivat tallella, vaikka se olikin muuttunut turhan byrokraattiseksi. Meidän piti vain löytää uudestaan motivaatio ja ylpeys siitä, mitä me teemme”, hän selittää.
Nuorempana jääkiekkoa kilpatasolla pelannut à Porta vertaa tilannetta joukkueeseen, joka pelaa jatkuvasti hyvää peliä, mutta häviää aina maalilla:
”Silloin häviää usko siihen, että voittaminen on mahdollista, ja joukkue turhautuu.”
Nyt ylpeys ja motivaatio on saatu takaisin ja tulos paranee jatkuvasti. Martin à Porta korostaa, että todellinen menestys tehdään insinööri- ja projektipäällikkötasolla jokapäiväisessä työssä asiakkaiden kanssa.
”Sieltä todelliset sankarit löytyvät. Olen itsekin työskennellyt siinä asemassa, ja tunnen haasteet. Meillä on loistavia asiantuntijoita, eikä heidän potentiaaliaan pidä rajoittaa.”
Työkulttuuri Electrowatt Engineeringillä oli hyvin samantyyppinen kuin Pöyryllä: asiakaskeskeinen ja läpinäkyvä, eikä paluu yhtiöön aiheuttanut kulttuurisokkia à Portalle. Suomeen hän ei kuitenkaan ole muuttanut perhesyistä, vaan hoitaa tehtäviään pääasiassa Zürichin-toimistosta 13 ulkomaanvuoden jälkeen.
Ennen Pöyrylle paluuta à Porta työskenteli 15 vuotta Siemensillä erilaisissa johtotehtävissä.
”Siemensillä kulttuuri oli aivan erilainen, mutta onhan 300 000 henkilöä työllistävä yhtiö eri kokoluokassakin. Opin siellä paljon, mutta byrokraattinen ja jäykkä kulttuuri sai minut miettimään, mitä tekisin toisin. Nyt Pöyryllä olen voinut toteuttaa aika monta asiaa käytännössä.”
Martin à Porta korostaa kuitenkin, että aina löytyy parannettavaa.
”Mikä tahansa onnistuminen on jo menneisyydessä. Paras projekti on aina seuraava. Siinä me voimme käyttää hyväksemme kaikkea tähän mennessä oppimaamme.”
Ilmastotavoitteet vievät biotaloutta eteenpäin
Pöyry auttaa biotalouden asiakkaitaan tekemään uusia investointejaan mahdollisimman järkevästi.
”Paperi- ja selluteollisuuden asiakkaamme ovat tehneet paljon hyviä asioita ja monet niistä menestyvät hyvin. Niiltä myös odotetaan jatkuvasti uusia innovaatioita, uusien teknologioiden käyttöönottoa ja uusia tuotteita. Asiakkaamme ovatkin ymmärtäneet, että keskittymällä oikeisiin asioihin ja uusiin teknologoihin, ne voivat menestyä vieläkin paremmin. Lisäksi ala, joka ottaa käyttöönsä uusinta teknologiaa, houkuttelee lahjakkaimpia tulevaisuuden osaajia”, Martin à Porta painottaa.
Hän näkee esimerkiksi mikrofibrilloidussa selluloosassa paljon kiinnostavia mahdollisuuksia.
”Monet applikaatiot ovat lupaavia siksi, että niiden takia ei tarvitse rakentaa uusiksi koko prosessia ja kaikkia koneita, ja silti on mahdollisuus isoihin parannuksiin.”
Ilmastonmuutoksen torjumisen haasteet lisäävät biotalouden merkitystä entisestään.
”Biopolttoaineet ovat kiinnostava uusi suunta. Kun löydetään uusia ratkaisuja liikennepolttoaineisiin ja lämmitykseen, voidaan auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta ja pääsemään Pariisin ilmastokokouksen tavoitteisiin.”
Digitalisaatiossa à Porta näkee valtavan potentiaalin.
”Jos voimme luoda tehtaalle niin sanotun digitaalisen kaksosen, kaikki muutokset voidaan suunnitella helposti ja nopeasti. Digitalisaatiossa edistyneet yhtiöt voittavat kilpailun lahjakkaasta henkilökunnasta.”
Maailma vuonna 2050
Pöyryllä mietitään ratkaisuja pahimpiin globaaleihin haasteisiin pitkälle tulevaisuuteen.
”Väestönkasvu ja kaupungistuminen lisäävät energiankulutusta. Väestö vanhenee, mikä merkitsee uudenlaisen infrastruktuurin tarvetta. Juomakelpoisen veden riittävyys on vuoteen 2050 mennessä ongelma melkein puolelle maailman väestöstä”, à Porta luettelee.
Samalla biomateriaalit lisääntyvät nopeasti. Maailman metsäalueet lisääntyvät sekä biomateriaalien raaka-aineiden turvaamiseksi että siksi, että metsää istutetaan hiilinieluiksi. 100 miljardia yhteen liitettyä laitetta ja sosiaalinen media ovat muuttaneet arkielämän perustavanlaatuisesti.
Ratkaisuja haetaan koko henkilöstön voimin.
”Olemme aktivoineet koko henkilöstömme innovoimaan ratkaisuja esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ja henkilöstö myös valitsee parhaat ideat toteutettaviksi.”
”En halua työskennellä yhtiössä, jossa ratkaisut tehdään yksissä aivoissa tai tusinassakaan, vaan haluan, että kaikkien 5 500 työntekijän aivokapasiteetti on käytössä”, à Porta sanoo.
Teksti Katariina Krabbe
Kuva Pöyry
