Metsästä biotalouteen

StoraEnso_labra

Biotaloudessa on potentiaalia, mutta isoksi ja kannattavaksi liiketoiminnaksi on vielä matkaa.

Koska väliin jäävä aikakin on elettävä, on metsäteollisuuden perusbisnes saatava ensin kuntoon  – vain niin saadaan panoksia tuotekehitykseen. Uusien liiketoimintamallien kehittämisessäkin on monivaiheinen työ edessä.

Metsäalan konsulttiyritys Vision Huntersin hallituksen puheenjohtajan Rainer Häggblomin mukaan Suomen metsäalan suurin ongelma on tätä nykyä painopaperimarkkinat, jotka eivät kasva.

”Nykytilanteessa kilpailukyky ratkaisee sen, kuka pärjää. Suomessa sijaitsevan painopaperiteollisuuden kilpailukyky ei ole hyvä. Lisäksi logistiikkakustannukset nousevat tuntuvasti.”

Voiko globalisaatiota syyttää metsäteollisuuden nykyhaasteista?

”Ei, sillä suurin osa ahdingosta on kyllä oman suomalaisen kilpailukyvyn puutetta.”

Pitkän metsäteollisuusuran tehnyt tekniikan tohtori Ainomaija Haarla on samoilla linjoilla.

”Ei todellakaan voi. Kunkin teollisuudenalan on sopeuduttava jatkuvaan muutokseen, mieluimmin ennakoitava se”, Haarla sanoo.

”Haaste 2000-luvulla on pikemminkin ollut asiakkaiden liiketoiminnan ja sen muutosten syvällinen ymmärrys sekä kuluttajien käyttäytyminen kuin tehokkaampien prosessien kehittäminen. Alan perinteiset niin sanotut seitsemän vuoden syklit alkoivat muuttua 1990-luvun lopulla nopeammiksi, eikä sitä heti huomattu. Monien painopapereiden kulutuskysyntä kääntyi laskuun USA:ssa jo 1990-luvun lopulla. Heikkoja signaaleja oli tunnistettu, ja niistä keskusteltiin yritysten sisällä. Rahaa tehtiin kuitenkin vielä olemassa olevalla liiketoiminnalla eikä kiirettä tuntunut olevan.”

Haarlan mukaan on myös syytä muistaa, että vanhoja tuotteita kehitettiin koko ajan ja kustannuskilpailukykyä optimoitiin.

”Uusia tuotteita kehitettiin myös, mutta se on ollut hidasta. Riskiä olisi pitänyt ottaa reippaammin.”

Biotalouden puroja

Hallitusammattilaisena ja biotalouden Executive in Residence -tehtävässä Aalto-yliopiston Kemian tekniikan koulussa toimiva Haarla huomauttaa, että puu on aina ollut Suomessa biotalouden ytimessä. Monipuolisesta raaka-aineesta on moneksi eikä siitä ole pulaa.

Puuraaka-aine taipuu biotalouskonseptien luomista pohtivan Haarlan listaamana perinteisten tuotteiden lisäksi muun muassa polttoaineeksi, komposiittimateriaaleihin, kemikaaleiksi, lääkkeisiin, kosmetiikkaan, elintarvikkeisiin ja vaikkapa vaatteisiin.

Monitieteiset tiimit myös kehittelevät mitä erilaisimpia uusien teknologioiden mahdollistamia biomateriaaleja.

”Niistä muiden muassa prosessit tuntevat insinööriopiskelijat ja suunnittelijat valmistavat kuluttajatuotteita, ainakin protoja. Asiakkaiden puuttuessa uusien materiaalien testaaminen on ollut ajoittain haastavaa.”

Biotalouden kehittyminen liiketoiminnallisesti merkittäväksi alueeksi vie kuitenkin aikaa ja edellyttää vahvaa perustutkimusta ennen sovelluskokeiluja.

”Meillä pitäisi olla merkittävää uutta suomalaiseen puukuituun perustuvaa, paljon nykyistä lisäarvollisempaa liiketoimintaa noin kymmenen vuoden kuluttua. Yksittäisten uusien bisnesten skaala on todennäköisesti huomattavasti nykyistä pienempi.”

Realismin tajua

Myös Rainer Häggblom pitää biotalouden potentiaalia merkittävänä. Haasteena on hänen mukaansa kuitenkin juuri aika nykyisen ja uuden välillä.

”Potentiaalia on, eikä innovaatioista ole puutetta, mutta uusien tuotteiden markkinat ovat pienet. Tarvitaan vuosien työ, ennen kuin markkinat niitä kysyvät, joten nyt on huolehdittava pienteollisuuden kilpailukyvystä ja kannattavuudesta, jotta pitkän aikavälin mahdollisuudet toteutuisivat.”

Haarlan mukaan perusteollisuudella on sillanrakennuksessa ratkaistavanaan kolme suurta strategista haastetta.

”Kuinka turvata olemassa olevan kapasiteetin kustannuskilpailukyky ja kannattavuus, kuinka osallistua rakennemuutokseen ja kuinka kehittää uutta liiketoimintaa samanaikaisesti”.

”Ideaalista olisi, että suuret yritykset johtaisivat alan uudistamista, sillä niillä on kuitenkin tulovirtaa olemassa olevissa liiketoiminnoissaan. Osaamistaan ne voisivat täydentää pienempien yritysten erikoisosaamisella, harkituilla kumppanuuksilla pkt-sektorin ja startupien kanssa.”

Teksti: Jaakko Liikanen
Kuva: Stora Enso

 

Uusimmat