Pitkän uran erilaisissa tutkimus- ja kehitystehtävissä liike-elämässä tehnyt Juha Lipponen aloitti elokuussa 2020 Aalto-yliopiston ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin yhteisenä biotuotetekniikan työelämäprofessorina.
Hän on kehittäjä, jonka tehtävänä on aina ollut miettiä, miten tehdä kokonaan uusia asioita tai vanhoja entistä paremmin.
Työelämäprofessorina hän haluaa toimia linkkinä yliopistossa tehtävän tutkimuksen ja yrityksissä tehtävän tuotekehityksen välillä. Aiemmin pitkäjänteistä soveltavaa tutkimusta tehtiin myös yritysten tuotekehitysosastoilla, mutta kvartaalitalouden vaatimusten takia siihen on entistä vähemmän mahdollisuuksia. Akateemista perustutkimusta taas viedään harvoin niin pitkälle, että kaupalliset sovellukset olisivat liiketoiminnan näkökulmasta riittävän lähellä näköpiirissä.
”Täällä Aalto-yliopistossa tehdään loistavaa tutkimusta sellun ja muiden puun komponenttien ympärillä – todella leuat loksauttavia juttuja, joissa on paljon potentiaalia. Minun tehtäväni on miettiä, miten näitä loistavia havaintoja voitaisiin viedä soveltavan tutkimuksen avulla niin pitkälle, että yrityksetkin kiinnostuisivat”, Lipponen sanoo.
Ideoista ei ole pulaa, sillä muutaman kuukauden aikana on löytynyt jo puolisen tusinaa teemaa eteenpäin vietäväksi.
”Kiertäessäni juttelemassa professorien kanssa olen huomannut, että aina syntyy uusia ideoita molemmille. Niitä ei vain voi välttää.”
Keksijä
Taustaltaan Juha Lipponen on erikoisuus sellukemistien joukossa. Hän on alun perin koneinsinööri, mutta päätyi työelämässä paperitekniikan pariin, mistä myös jatkotutkimusaihe löytyi.
Työura alkoi Valmetilla, jossa hän työskenteli 15 vuotta tuotekehityksen ja paperikoneiden toimitusprojektien parissa. Sen jälkeen hän toimi seitsemän vuotta innovaatiokonsulttina. Viimeksi hän on työskennellyt maaliyhtiö Tikkurilan puuteollisuusmaalien tuotekehityksen vetäjänä. Patentteja hänellä on yli 40.
Arvokkaimman keksintönsä hän teki jo tehdessään diplomityötään Valmetille, ja ehkä siksi osaa itsekin arvostaa opiskelijoita ja diplomityöntekijöitä arvokkaana resurssina tutkimustyössä.
”Opiskelijoilta tulee tuoreita ideoita, joita kannattaa hyödyntää – heillä ei ole asiantuntemuksen tuomaa rasitetta, joka toisinaan rajaa ajattelua liikaa. Varsinkin kehittämisen alkuvaiheissa pitää uskaltaa ajatella epäkonventionaalisesti, sillä uusi suunta ei löydy peruutuspeilistä.”
Sitten kun tutkimuksen suunta on löytynyt, kannattaa asiantuntemustakin hyödyntää.
Vanhan tilalle tulee uutta ja isompaa
Metsän taloudellisen hyötykäytön tavat ovat vaihtuneet monta kertaa, ja joka kerta murros on ollut raju: koko liiketoiminta ja tuotteet ovat vaihtuneet nopeassa tahdissa toisiksi.
”Tällainen murrosvaihe on käynnissä taas. Paperintuotanto marginalisoituu väistämättä, mutta uudet materiaalit, teknologiat ja tuotteet tulevat korvaamaan sen, ja tilalle tulee jotain paljon isompaa – niin on käynyt disruptiovaiheessa aina.”
Fossiilisista raaka-aineista on päästävä eroon, ja puu on luonteva raaka-aine korvaamaan niitä. Jo nyt esimerkiksi UPM:n kemiantehdasprojekti näyttää uutta suuntaa. Kuluttajatuotteissa Lipponen uskoo esimerkiksi puusta valmistettujen tekstiilien tulevan korvaamaan sekä keinokuituja että puuvillaa.
”Puusta tehty tekstiili käyttää vain prosentin puuvillantuotantoon tarvittavasta vesimäärästä, eikä se kilpaile peltopinta-alasta ruoantuotannon kanssa.”
Puun mahdollisuudet ovat niin moninaiset, että Juha Lipponen ei paljonkaan liioittele kuvatessaan toimenkuvakseen maailman pelastamisen.
”Samalla pelastetaan Suomen talous”, hän lisää.
Yhteistyö luo uniikin tutkimusinfran
Työelämäprofessuuri on osa Aalto-yliopiston, Savonlinnan kaupungin ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin yhteistyötä. Rahoittajana on Savonlinnan kaupungin lisäksi yrityksiä Savonlinnan alueelta.
”Kyseessä on aivan uusi positio, jossa kaikki rakennetaan alusta: kerätään aiheet, tehdään projektiehdotuksia, hankitaan niihin rahoituksia eri lähteistä ja perustetaan tutkimusryhmä. Tutkimus tulee sitten liittymään sellaisiin projekteihin, joihin saadaan rahoitusta”, Juha Lipponen selittää.
Yhteistyökuvio luo uudenlaisen tutkimusinfran, jossa päästään suoraan huipputieteestä pilotointiin ja teolliseen prosessiin ilman erillisiä yhteistyösopimusneuvotteluja.
”Aallossa tehdään selluloosaan liittyen maailman kärkitutkimusta koeputkimittakaavassa. Nyt voimme tehdä vaikka 20 eri versiota mikrokiteistä selluloosaa mittalaseihin ja valita niistä sitten kaksi kiinnostavinta. Savonlinnan reaktorilla sitä pystytään tuottamaan sata kiloa päivässä. Tämä riittää sovelluksen viemiseen vaikka yhteistyöyrityksen prosessiin pilotoitavaksi.”
Professuurin lisäksi yhteistyöhön liittyy tutkijatohtorin palkkaaminen. Päämääränä on myös tukea Kaakkois-Suomen metsäklusteria ja edistää sitä, että Xamkin opiskelijoilla on luonteva opintopolku maisteriopintoihin Aalto-yliopistoon.
Teksti Katariina Krabbe
Kuva Sampo Korhonen
