Koneturvallisuus ja tekninen kehitys kulkevat käsi kädessä

Osana kansainvälistä Andritz-teknologiakonsernia toimiva Andritz Oy on yksi maailman johtavista sellu- ja paperiteollisuuden järjestelmien, laitteiden ja palvelujen toimittajista. Andritz Oy:n osaamiskeskukset Kotkassa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Savonlinnassa, Tampereella ja Varkaudessa kehittävät ja tarjoavat innovatiivisia ratkaisuja muun muassa puunkäsittelyyn, kuituprosesseihin, kemikaalien talteenottoon ja massankäsittelyyn.

”Olemme metsäteollisuuden asiakkaillemme laite- ja prosessitoimittaja, jonka kanssa tehdään paljon koko tehtaan elinkaaren ajan kestävää yhteistyötä tehokkuuden parantamiseksi”, kiteyttää Andritz Oy:n toimitusjohtaja Kari Tuominen.

Yhtiö on sitoutunut Safety first! -turvallisuuskulttuuriin, mikä tarkoittaa työmailla ennakoivia toimenpiteitä, kuten riskien jatkuvaa tunnistamista ja pienentämisestä sekä turvallisuushavaintojen tekemistä. Konsernin tavoitteena on, että kaikki työntekijät päättävät työpäivänsä yhtä terveinä kuin päivän aloittaessaan.

”Turvallisuustavoite ohjaa laitteidemme ja prosessiemme ­suunnittelua, toimituksia ja käyttöönottoa. Toimitusten turvallisuusratkaisuilla autamme myös asiakkaitamme saman tavoitteen saavuttamisessa”, kertoo Andritz Oy:n QHSE-johtaja Niklas Åberg.

Konehuollossa panostetaan laitteiden turvallisuuteen

Euroopassa vuonna 1989 voimaan astunut ja vuosina 1998 ja 2006 uudistettu kone­direktiivi on koneiden ja koneyhdistelmien suunnittelun sekä laitteiden käyttöturvallisuuden lähtökohtana.

Sen ja voimassa olevien lakien noudattamisen lisäksi Andritz on sitoutunut toimittamaan asiakkaille niin sanottua BAT – Best Available Technologyä, eli parhaisiin turvallisuuskäytäntöihin perustuvaa tekniikkaa.

”Hyödynnämme konehuollossa samoja teknologia- ja tuoteratkaisuja kuin uusien laitosten toimituksissakin. Tällä tavalla laitteiden turvallisuus paranee kunnostusten ja huoltojen myötä”, sanoo Andritz Oy:n laatupäällikkö Mikko Länsimies.

Vuosien saatossa tapahtunut kansainvälisten ja eurooppalaisten turvallisuusvaatimusten ja -kulttuurin kehitys on poikinut uusia työturvallisuutta tukevia standardeja. Myös jo olemassa olevia standardeja on tarkennettu ja harmonisoitu.

Tämä on tuonut koneturvallisuuden suunnitteluun uutta systematiikkaa ja yhdenmukaisuutta.

”Alallamme on huomioitava, että toimituksemme sisältävät usein myös muiden EU-direktiivien ja -asetusten alaisia laitteita, jotka ohjaavat suunnittelua ja toteutusta. Tällaisia ovat muun muassa painelaitedirektiivi, räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävien laitteiden ATEX-direktiivi ja rakennustuoteasetus”, Länsimies kertoo.

Puu liikkuu robottivoimin, tekoäly pyörittää tehtaita

Metsäteollisuuden tuotantolaitosten turvallisuutta, käytettävyyttä ja tehokkuutta on mahdollista edistää IoT-ratkaisuilla, robotiikalla sekä lisäämällä anturiteknologiaa olemassa oleviin laitteisiin.

Anturien avulla pystytään tekemään esimerkiksi reaaliaikaista kunnon- ja käynninseurantaa, jolla voidaan varmistaa prosessien ja laitteiden turvallinen toiminta.

Automatiikan ja robotiikan sovellukset voivat vaihdella esimerkiksi yksittäisen soodakattilan sulakoururobotista kokonaisen tehtaan puuraaka-aineen vastaanotto- ja syöttölaitteistoon. Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaalle on suunnitteilla kaksi Andritzin toimittamaa automatisoitua puunkäsittelyn nosturia. Tämänkaltainen autonominen ja tekoälyä hyödyntävä laitteisto on maailman mittakaavassa uusi ratkaisu puuraaka-aineen vastaanotossa, varastoinnissa ja syötössä prosessiin.

”Tekoäly yhdistettynä teollisten esineiden internetiin on jo tätä päivää prosessi­laitteissa ja -kokonaisuuksissa sekä vanhoissa, uudistetuissa että täysin uusissa tuotantolaitoksissa. Tekoälyratkaisut ovat viemässä kehitystä kohti miehittämättömiä laitteita ja osaprosesseja, joilla saavutetaan entistä parempia tuloksia työturvallisuudessa, tuottavuudessa ja ympäristövaikutuksissa”, Tuominen visioi.

Työtapaturmien määrä on pysynyt vähäisenä

Metsäteollisuuden tuotantolaitoksiin on muodostunut vahva turvallisuuskulttuuri. Siitä kertoo työtapaturmien määrä, joka on laskenut matalalle tasolle sekä paperiteollisuudessa että saha- ja levyteollisuudessa. Tiedot käyvät ilmi Metsäteollisuus ry:n tilastoista, jotka kattavat noin 75 prosenttia sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuuden sekä 64 prosenttia saha- ja vaneriteollisuuden henkilöstöstä.

Viime vuonna sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuudessa miljoonaan työtuntiin suhteutettu tapaturmien määrä jäi seitsemättä vuotta alle kymmenen. Saha- ja levyteollisuudessa vastaava tunnusluku näyttää vakiintuneen alle 15:n. Tapaturmataajuus on metsäteollisuudessa laskenut tuntuvasti verrattain lyhyessä ajassa. Vielä vuonna 2010 tapaturmia tapahtui sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuudessa sekä sahoilla ja vaneritehtailla noin 70 prosenttia enemmän kuin viime vuosina.

Entistä turvallisempien työprosessien ja tuotantomenetelmien taustalla on systemaattinen kehittäminen, jatkuva vaikuttaminen toimintatapoihin ja asenteisiin sekä koko alan henkilöstön onnistunut sitouttaminen työturvallisuuden edistämiseen.

Teksti Ari Rytsy
Kuvat Andritz Oy

Uusimmat