Metsä Groupin yhteiskuntasuhdejohtaja Tomi Salo ja Greenpeace Suomen maajohtaja Touko Sipiläinen katsovat kohti kameraa.
Metsä Groupin yhteiskuntasuhdejohtaja Tomi Salo (kuvassa vasemmalla) ja Greenpeace Suomen maajohtaja Touko Sipiläinen.

Kestävä metsätalous edellyttää suunnitelmallista suojelua ja selkeitä mittareita

Metsillä on suuri merkitys ympäristölle, ilmastotavoitteiden saavuttamiselle ja Suomen taloudelle. Mutta miten maamme tärkeintä luonnonvaraa voidaan hyödyntää kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla?  

Luontokato ja ilmastonmuutos ovat aikamme suuria haasteita, joiden torjunnassa metsillä, metsänhoidolla ja metsien monimuotoisuudella on tärkeä rooli. EU:n biodiversiteettistrategia, missä suojelun piiriin halutaan 30 prosenttia ja tiukan suojelun piiriin 10 prosenttia maa- ja merialasta, on hyvä lähtökohta luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tiukan suojelun tavoitteeseen sisältyy kaikkien jäljellä olevien vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelu. 

”Vanhojen ja luonnontilaisten metsien määrittelyprosessista on kantautunut tietoa, että niiden kriteereistä oltaisiin tekemässä hyvin ulossulkevia. Tiukkaan määrittelyyn, joka pienentää suojelualaa, on olemassa suuri poliittinen paine”, harmittelee Greenpeace Suomen maajohtaja Touko Sipiläinen

Metsä Groupin yhteiskuntasuhdejohtaja Tomi Salo pitää metsien suojelutarpeen määrittämistä tärkeänä tehtävänä, sillä sitä kautta selkeytetään alan pelisääntöjä ja luodaan pohjaa kestävälle ja taloudellisesti kannattavalla metsätaloudelle. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja metsien käytön ekologisen kestävyyden edistäminen ovat myös metsäteollisuuden ja metsänomistajien etu. 

”Metsätaloudesta käytävästä keskustelusta jätetään usein metsänomistajat kokonaan ulkopuolelle. He haluavat jättää omat metsänsä nykyistä paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville. Sen tahtotilan pohjalta Metsä Group kehittää omaa metsäpalveluportfoliotaan” , toteaa Salo. 

Monimuotoiset metsät ja korkean jalostusarvon puutuotteet osana toimivaa kokonaisuutta 

Ympäristöjärjestön näkökulmasta katsottuna Suomen metsäteollisuuden haasteena ovat puutuotteiden matala jalostusaste ja suojelunarvoisten metsien hakkuut. Metsä Group kertoo perustavansa oman puunhankintansa vallitsevien lakien ja sertifikaattien lisäksi uudistavaan metsätalouteen, joka tarkoittaa muun muassa lehtipuiden, vanhojen puiden, lahopuun ja hallituissa monimuotoisuuspoltoissa aikaansaadun palaneen puun määrän lisäämistä talousmetsissä. 

”Metsäteollisuuden kannattaa valmistaa sellaisia tuotteita, joita ihmiset haluavat ja tarvitsevat arjessaan. Pelkän jalostusarvon kasvattaminen ilman siihen liittyvää kysyntää ei ole toimiva yhtälö. Kestävyysnäkökulmasta on myös fiksua keskittyä välttämättömyyshyödykkeisiin turhakkeiden sijaan”, muistuttaa Salo. 

Sipiläisen näkemyksen mukaan vapaaehtoisuuteen nojaava uudistava metsätalous ja tarjolla olevat metsänhoitomallit eivät korvaa järjestelmällistä suojelualuesuunnittelua. Luonnon monimuotoisuuden kannalta olisi myös tärkeää lisätä jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta ja luopua suoalueiden avohakkuista. 


”Metsäteollisuuden olisi hyvä tarkastella omaa vastuullisuustyötään puhtaalta pöydältä, sopeuttaa hakkuumäärä ilmaston kannalta kestävälle tasolle ja sitoutua riittävän laajaan arvokkaimpien metsien suojeluun, jotta metsissä tapahtuva luontokato saadaan pysäytettyä. Tämä hyödyttäisi koko alaa ja olisi hurjan tärkeää sen tulevaisuuden kannalta.” 

Touko Sipiläinen, Maajohtaja, Greenpeace Suomi 

Myös Salon mukaan metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on metsien suojelun ja talousmetsissä tehtävien luontotoimien yhteispeliä. Viime kädessä kysymys on siitä, missä suojelun ja tekemisen raja metsissä menee. Juuri tätä LUKE ja SYKE tutkimuslaitoksina ovat vanhojen metsien osalta parhaillaan määrittämässä. 

Metsä Group on osallistunut puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartan toteutukseen ja panostaa metsien luonnontilan kehitystä seuraavien mittaustapojen kehittämiseen yhdessä tiedeyhteisön kanssa sekä osana uudistavan metsätalouden strategiaansa. 


”Kestävästä metsätaloudesta ei ole pelkkänä terminä hyötyä, jos sitä ei todenneta käyttötarkoitukseen  soveltuvilla mittareilla. Kolmannen osapuolen arviointiin perustuvilla mittaustuloksilla saadaan konkreettista tietoa siitä, onko metsässä tehty luonnon kannalta oikeita asioita vai ei.” 

Tomi Salo, Yhteiskuntasuhdejohtaja, Metsä Group 

Puunpoltosta luopuminen vähentäisi hakkuutarvetta 

Puupohjaisten tuotteiden mahdollisuus korvata fossiilisia raaka-aineita on noussut vahvasti esille mikromuovien terveys- ja ympäristöhaittojen myötä. Samalla on havahduttu siihen, että puupohjaisten tuotteiden ilmastovaikutusten arvioinnissa on huomioitava myös puunkorjuun mahdolliset vaikutukset. 

”Suuret hakkuumäärät ovat romahduttaneet metsien hiilinielut. Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ajatellen vuotuiset hakkuumäärät olisi saatava noin 55–65 miljoonan kuution vuositasolle. Tämä tarkoittaa hakkuutason laskemista noin viidenneksellä, mikä on saavutettavissa kohtuullisella korjausliikkeellä”, sanoo Sipiläinen. 

Salo pitää metsien lisäsuojelua monimuotoisuusnäkö­kulmasta perusteltuna, hiilinäkökulmasta ei. 

”Tutkimus osoittaa Suomen metsien kasvavan edelleen selvästi enemmän kuin niitä käytetään, mikä tarkoittaa niiden hiilivaraston kasvua yli ajan. Vanhoissa metsissä myös kasvu ja nieluvaikutus heikkenee. Sen sijaan talousmetsien kasvua voidaan vahvistaa eri keinoin.” 

Ajatus jalostuskelpoisen runkopuun polttokäytön vähentämisestä saa varauksetonta kannatusta molemmilta osapuolilta. Kehittyvät energiamarkkinat ja sähköntuotannon kasvu tarkoittavat parhaimmillaan pörssisähkölle jopa negatiivista hintaa. Tätä ilmiötä tulisi hyödyntää lämmöntuotannossa korvaamaan jalostuskelpoisen tai muuten metsäluonnon monimuotoisuudelle arvokkaan puun polttoa. 

”Suomessa on tehty pitkäjänteistä työtä metsätutkimuksessa, ja tieto luonnostamme on maailman parasta. Uskon, että sen tiedon ja eri sidosryhmien välisen yhteistyön avulla pystymme irtikytkemään talouskasvun ja luontopääoman heikkenemisen toisistaan molempia hyödyttävällä tavalla”, toteaa Salo. 

Uusimmat