Japanin metsistä 77 prosenttia on yksityisomistuksessa, valtio omistaa metsistä noin kolmanneksen. Lisäksi metsiä on erilaisten yhteisöjen ja hallintoalueiden omistuksessa.
Toisen maailmansodan aikana ja pian sen jälkeen maan metsät käytännössä hävitettiin kokonaan; puu tarvittiin sodankäyntiin ja elämiseen.
Nousevan auringon maa on kuitenkin vuosikymmenten aikana korvannut aktiivisesti sodissa kadotettuja metsiä isoina metsitysprojekteina. Japanin oma puunkäyttö on nykyisin runsaat 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mutta vain vajaa 40 prosenttia siitä perustuu omaan raaka-aineeseen. Metsäteollisuus on keskittynyt pitkälti rannikolle ja tuontipuun varaan.
Japanin ensimmäinen biotalousstrategia otettiin käyttöön vuonna 2019. Painopisteinä ovat uudet materiaalit ja puurakentaminen, jossa maalla on vahva perinne entuudestaan. Japanilaisilla on kuitenkin valtava halu tuottaa puusta paljon muutakin, ja esimerkiksi tarve uusiutuvalle energialle on suuri.
Honshün saaren sisämaassa sijaitseva Naganon provinssi on maan kolmanneksi metsäisin alue ja sen pääkaupunki Nagano yksi Japanin ydinkaupungeista. Vuoristoisella alueella sijaitsevassa provinssissa on paljon kuumia lähteitä, ja kaupunki on tunnettu erityisesti talviurheilukohteena. Vuoden 1998 talviolympialaiset järjestettiin Naganossa.
Kaikkiaan reilun kahden miljoonan asukkaan kaupungin alueesta lähes 80 prosenttia on metsää. Alue onkin Japanin metsäisimpiä alueita. Toistaiseksi Naganon metsät ovat olleet lähinnä virkistyskäytössä, mutta nyt niistä on nyt tavoitteena tehdä mallialue. Nagano tulee toimimaan esimerkkinä siitä, miten Japanin metsätalous päivitetään tälle vuosituhannelle ja vuosikymmenelle.
Inan kaupungissa sijaitsevassa Shinshun yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa ollaan valmiina testaamaan uusia teknologioita.
Naganon alueella on ratkottavana ainakin logistisia haasteita. Vuoristoiset metsät ovat tähän asti olleet yksi syy siihen, että Japaniin on ollut halvempaa tuoda puutavaraa muualta.
Analyysi
Petteri Ryhänen
KV-asiantuntija
Pohjoiskarjalaista osaamista Japaniin metsätalouden kehittämisyhteistyöhön
”Metsien varttuessa Japanissa on havahduttu monipuolisen osaamisen sekä nykyaikaisten teknologioiden ja menetelmien tarpeeseen metsätalouden tehostamiseksi maassa. Tarvittavaa asiantuntemusta on haettu aktiivisesti ulkomailta muun muassa Suomesta, jossa Japanista on innokkaasti lähestytty Pohjois-Karjalassa toimivia metsäalan asiantuntijaorganisaatioita ja yrityksiä.
Metsään ja metsäteollisuuteen liittyvää kauppaa ja muuta yhteistyötä on maiden välillä tehty eri tavoin jo kauan. Laajemman metsätalouden kehittämisyhteistyön pohjustaminen maiden välillä käynnistyi kuitenkin lokakuussa 2019, kun Pohjois-Karjalan ja Japanin Naganon maakuntien edustajat solmivat kaksi aiesopimusta suomalais-japanilaisen metsätalouden kehittämisyhteistyön käynnistämiseksi alueiden välillä Joensuussa. Suomen taholta aiesopimukset allekirjoitti Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.
Yhteistyön tavoitteena on metsäalan monipuolisen osaamisen ja teknologioiden siirto Suomesta Japaniin metsätalouden kehittämiseksi maassa, ja suomalaisten metsäbiotalousalan yritysten tuotteiden ja palvelujen vienninedistäminen Japaniin. Vastavuoroisesti japanilaista osaamista, teknologioita ja tuotteita sekä yrityksiä avustetaan verkostoitumisessa ja jalkautumisessa Suomeen.
Yhteistyötoimien konkretisoimiseksi Pohjois-Karjalassa toimivien metsäalan tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatioiden yhteistyönä valmisteltiin hakemus metsäbiotalouden laaja-alaista kehittämisyhteistyöhanketta varten keväällä 2020. Hankevalmistelua koordinoi Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, ja valmisteluun osallistuivat läheisesti Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Luonnonvarakeskus Luke, Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria, ja Business Joensuu Oy. Päätöstä 2-vuotisen kehittämishankkeen käynnistymiselle odotetaan loka-marraskuussa 2020, ja hankkeen toimenpiteiden tavoitellaan käynnistyvän vuoden loppuun mennessä.”
Koonnut Tuija Holttinen
Kuva Petteri Ryhänen
