Brasilian metsäteollisuus on ollut viime vuosina vahvassa kasvussa. Sen osuus maan bruttokansantuotteesta on 1,2 prosenttia ja bruttotuloista 97,4 miljardia dollaria (2019). Istutetut puut vastaavat 91 prosenttia Brasilian teollisuuskäyttöön tuotetusta puusta. Loput tulevat laillisesti hoidetuista luonnonmetsistä.
Brasiliassa on yhdeksän miljoonaa hehtaaria istutettua puuta. Ylivoimaisesti eniten on eukalyptuksia, joiden osuus on 77 prosenttia. Lisäksi maassa viljellään muun muassa mäntyä, kumipuuta, tiikkiä ja akasioita. Näistä valmistetaan pääasiassa puulevyjä, laminaattilattioita sekä paperia ja biomassaa ja tuotetaan energiaa.
Brasilian Puuteollisuus-yhdistyksen (Ibá) mukaan maassa tuotettiin vuonna 2019 selluloosaa 19,7 miljoonaa tonnia, josta vientiin lähti 75 prosenttia.
Suomen vienti Brasiliaan on kaiken kaikkiaan noussut huimasti viime vuosina. Kun vuonna 2018 vienti oli noin 400 miljoonaa euroa, vuonna 2020 se oli jo miljardi euroa. Teknologiatoimitukset näyttelevät tässä suurta roolia, ja suomalaisyritykset ovat toimineet johtavina teknologiatoimittajina.
Pääosan tuotantokoneista Brasiliaan ja Latinalaiseen Amerikkaan ovat toimittaneet Valmet ja Andritz Oy. Lisäksi AFRY, joka Brasiliassa toimii edelleen Pöyrynä, on suunnitellut Brasiliaan ja Uruguayhin toteutettavat hankkeet.
Tänä vuonna Brasiliassa on julkistettu kaksi merkittävää uutta investointia, kun Valmet toimittaa sellu- ja kartonkiteknologiaa Klabiniin Brasiliaan ja Suzanon suurinvestoinnilla aletaan rakentaa uutta sellutehdasta. Sen toimittajia ei vielä ole valittu.
Spinnova on materiaalivallankumouksen kynnyksellä
Sellun hyödyntäminen tekstiiliteollisuudessa on ollut viime vuosina kasvussa. Esimerkiksi eukalyptusta viljelevä brasilialaisyhtiö Suzano ja suomalainen tekstiilikuitua valmistava Spinnova ovat kehittäneet puupohjaista kuitua nyt liki neljä vuotta. Spinnova listautui hyvällä menestyksellä viime kesäkuussa Helsingin pörssin First North -kasvumarkkinapaikalle.
Spinnovan tavoitteena on valmistaa ilman haitallisia kemikaaleja kierrätettävää, luonnossa hajoavaa kuitua kaupalliseen käyttöön. Perinteisissä puusta tekstiilikuitua valmistavissa teknologioissa sellua liuotetaan, mutta Spinnova jauhaa kuidun niin pieneksi, että siitä voidaan puristaa tekstiilikuitua. Tämän ansiosta vettä käytetään 99 prosenttia vähemmän kuin puuvillan tuotannossa yleensä.
”Lähes mikä vain puulajike sopii prosessiimme, mutta mikrofibrilloidussa muodossa sitä ei tuota jokainen selluyhtiö. Suzanon raaka-aineella on sekä FSC- että PEFC-sertifikaatti. Suzanon viljelmät suodattavat enemmän hiilidioksidia kuin hakkuut, sellunkeitto ja logistiikka yhteensä päästävät”, Spinnovan toimitusjohtaja Janne Poranen kertoo.
Poranen uskoo ekologisen tekstiilin vahvaan kasvuun tulevaisuudessa.
”Sekä tekstiilibrändeillä että monilla muillakin aloilla on meneillään materiaalivallankumous, jossa öljypohjaisille ja muutoin ympäristöä kuormittaville materiaaleille, kuten puuvillalle, etsitään kiivaasti vastuullisempia vaihtoehtoja. Isossa volyymissa ekologisella, kilpailukykyiseen hintaan saatavilla olevalla, esimerkiksi selluloosapohjaisella materiaalilla on tulevaisuudessa kysyntää.”
Spinnovan koetehdas sekä tutkimus- ja kehityskeskus sijaitsevat Jyväskylässä. Sinne rakennetaan parhaillaan kaupallisen mittakaavan tehdasta, jonka arvioidaan valmistuvan ensi vuoden lopussa. Samalla tuotekehitys jatkuu kansainvälisten brändikumppanien kanssa.
