ABB Suomi on yksi maamme suurimpia tuotekehitykseen panostavia yrityksiä, joka käytti viime vuonna T&K-toimintaan 126 miljoonaa euroa. ABB Suomen toimitusjohtaja Pekka Tiitinen kertoo, että menestyminen nopeasti kehittyvällä alalla edellyttää valmiuksia uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Yksi niistä on kesällä esitelty ABB Dynafin™ -propulsiokonsepti.
”Sen avulla laivaliikenteessä voidaan saavuttaa jopa 22 prosenttia parempi hyötysuhde perinteisiin järjestelmiin verrattuna. Tämä tarjoaa meriteollisuudelle ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kasvihuonepäästöjen leikkaamiseen”, toteaa Tiitinen.
ABB on mukana myös monissa kauaskantoisissa ja maailmanluokan hyötyjä tähyilevissä kehityshankkeissa. Sellainen on yhteistyössä Business Finlandin kanssa käynnistetty Green Electrification 2035 -ohjelma, joka pyrkii optimoimaan hiilineutraalin yhteiskunnan sähköntuotantoa ja -käyttöä teknologian, datanhallinnan ja sähköteknisten ratkaisujen keinoin. Kunnianhimoisen ohjelman fokusalueet kattavat niin vetysektorin, energiaverkot, teollisuuden, liikenteen kuin kaupungitkin.
”Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ravisteli voimakkaasti koko energiasektoria, mutta irtautuminen venäläisestä energiasta on onneksi vähentänyt turbulenssia. Muuttunut tilanne kertoo siitä, että teemme Green Electrificationin osalta töitä ajankohtaisten ja tärkeiden asioiden parissa”, sanoo Tiitinen.
Kohtuuhintainen ja hiilivapaa sähkö houkuttelee teollisuuden investointeja
Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus on kiinni riittävästä ja kohtuuhintaisesta energiasta, jonka tuotannossa korostuvat hiilineutraalius ja ilmastonmuutoksen torjuminen.
Esimerkiksi terästeollisuuden vihreän siirtymän suunnitelmat tulevat kasvattamaan merkittävästi hiilivapaan sähkön kysyntää. Tältä osin tilanne näyttää hyvältä, sillä Suomessa on käytössä viisi ydinvoimalaa, yli 200 vesivoimalaitosta sekä yhä enemmän aurinko- ja tuulivoimaa.
”Suomi on energiantuotannon suhteen omavarainen. Viimeksi tilanne oli tällainen 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin suomalainen teollisuus kasvoi kohisten. Siirtotariffin osalta hinnoittelu on Ruotsia selkeämpi, kantaverkko on hyvässä kunnossa ja siihen liittyminen on tehty riittävän helpoksi. Nämä asiat yhdessä kohtuuhintaisen vihreän sähkön kanssa parantavat Suomen kilpailukykyä ja houkuttelevat teollisuuden investointeja”, arvioi Tiitinen.
Hidasteena kasvun tiellä ovat byrokratia ja sekavat luvitusprosessit, joista viime aikojen tunnetuin tapaus on ollut BASFin Harjavallan akkumateriaalitehtaan ympäristöluvan hylkääminen hallinto-oikeuden päätöksellä. Lähes valmiille tuotantolaitokselle ei myönnetty edes koelaitoslupaa.
”Olisi tärkeää, että luvitukset olisivat heti oikealla tasolla. Sujuvat luvitusprosessit olisivat Suomelle tärkeä kilpailuetu, sillä meillä ei ole mahdollisuutta lähteä tarjoamaan huomattavia veroetuja tai subventointeja suurien maiden tapaan”, korostaa Tiitinen.
Tekoäly tekee tuloaan tuotantoprosesseihin
Metsäteollisuus on ABB Suomelle merkittävä asiakas, joten sen kehitystä seurataan suurella mielenkiinnolla. Tiitisen mielestä harppaus perinteisestä paperintuotannosta uusiin biotuotteisiin on valtava muutos, joka edellyttää uutta ajattelutapaa ja aktiivista tuotekehitystä. Näiltä osin metsäteollisuus on pitkään tehnyt arvokasta kehitystyötä. Uudesta teknologista on lupa odottaa lisäpotkua innovatiivisten biotuotteiden kaupalliseen tuotantoon.
”Tekoälyyn ja sen hyödyntämiseen liittyy huimia odotusarvoja. ABB tekeekin yhteistyötä Microsoftin kanssa, jotta generatiivinen tekoäly voitaisiin integroida digitaalisiin teollisuusratkaisuihin ja näin parantaa toimintojen turvallisuutta, älykkyyttä ja vastuullisuutta”, kertoo Tiitinen.
Uusien tuotteiden myötä teollisuudessa on syytä tarkastella entistä tarkemmin erilaisten tuotantoratkaisujen elinkaarikustannuksia. Esimerkiksi 10 000 euron arvoinen sähkömoottori kuluttaa käyttöikänsä aikana sähköä noin 3 miljoonan euron edestä, mutta 13 000 euroa kustantava paremman hyötysuhteen sähkömoottori suoriutuu samasta tehtävästä jopa 500 000 – 900 000 euroa halvemmalla.
”Kaikkien teollisuudenalojen läpileikkaavana kehityssuuntana on vastuullisuus, sillä ilman sen toteutumista tuotteille ei ole markkinoita ja rahoitusta on vaikea saada. ESG-asiat ovat vahvasti esillä myös ABB:llä. Niiden toteutumista seurataan aina asiakas- ja toimittajaverkostoa myöten”, painottaa Tiitinen.
