Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostukset pyritään nostamaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Nykyinen alle kolmen prosentin taso ei riitä vihreän teknologian kilpajuoksussa.
Parlamentaarisen työryhmän jo vuonna 2022 asettama tavoite TKI-toiminnan julkisen tuen kasvattamisesta on nyt viety lakiin asti, joten valtio on velvoitettu hoitamaan oman osuutensa.
Julkisen tuen kasvattamista voi ajatella myös vipuna, jolla kammetaan investoinnit vauhtiin ja saadaan TKI-rahoitus nostettua tavoitteen mukaiselle tasolle. Mutta sinne pääsy vaatii lisäruutia myös yrityksiltä.
– Julkinen rahoitus muodostaa tavoitteesta vasta kolmasosan. Loput, kaksi kolmasosaa tulee yksityiseltä sektorilta. Julkisen tuen määrä nousee vuosittain tästä eteenpäin noin 250 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 saakka. Sen päälle tulee vuosittain yrityksiltä 500 miljoonaa euroa. Näin toimien tavoite on saavutettavissa, huomauttaa alivaltiosihteeri Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Suomen yhteinen intressi
Yritysten oma tuotekehitysaktiivisuus siihen sijoitettuine euroineen ei ole ollut Suomessa verrokkimaihin verrattuna erityisen vahvaa. Peltonen uskoo kuitenkin vauhdin nyt paranevan.
Hänen mukaansa julkisen TKI-rahoituksen kasvattamisella annetaan selkeä signaali myös yrityksille. Julkisen TKI-rahoituksen kasvattamisella luodaan uskoa tulevaan sekä parannetaan uuden ja ympäristöllisesti kestävämmän teknologian mukaista toimintaympäristöä ja tuotannollisia edellytyksiä.
– Puhdas siirtymä, jollaisena siitä hallitusohjelmassa puhutaan, on yhtä lailla sekä kansantalouden että yritysten intresseissä. Uudet puhtaammat teknologiat ovat tulevaisuuden toimintaa määrittäviä tekijöitä kaikille toimialoille.
Tuotantorakenteita muokkaava siirtymä
Tutkimukseen ja tuotekehitykseen on pakko panostaa runsaasti aiempaa enemmän nyt, mikäli markkinoilla aikoo olla myös huomenna. Sillä vihreä siirtymä puhtaine teknologioineen muuttaa suuresti tuotannollisia rakenteita sekä arvoketjuja.
Peltonen huomauttaa, että ympäristöllisesti kestäviä uusia ratkaisuja pitää katsoa laveasti. Ne eivät ole minkään yksittäisen toimialan asia, vaan uudenlaisen toimialarajat ylittävän yhteistyön tulosta.
Esimerkiksi metsäteollisuuden rooli vihreässä siirtymässä on merkittävä, onhan toimialalla tarjota kestäviä puuperäisestä biomassasta nousevia ratkaisuja, joilla vastataan ympäristöllisiin ja ilmastollisiin haasteisiin. Haasteitakin tosin on.
– Haasteina ovat sekä metsien käytön kannalta kestävä tuotanto ja alan tuotannon jalostusarvon kasvattaminen. Näin ajatellen vihreää siirtymää voi erityisesti metsäteollisuuden kohdalla pitää jopa eksistentiaalisena kysymyksenä. Sillä kyky ylläpitää nykytoimintoja ja tietyllä tavoin hakea uutta pitkän tähtäimen kasvua ja kilpailukykyä pitää tapahtua uuden puhtaan siirtymän reunaehtojen puitteissa. Tässäkin korostuu arvonlisän kasvattamisen välttämättömyys. Joka metsäteollisuudessa toki hyvin tiedetään.
Kolmen värin biotalous
Peltonen korostaa biotaloutta kokonaisuutena, jonka hän soisi ajattelutapana juurtuvan syvemmin koko EU:n alueelle. Suomessa ajatellaan helposti biotalouden ytimenä metsiä. Keski-Euroopassa biotalous ponnistaa pelloilta ja maataloudesta.
Biotalouden piirissä pystytään kuitenkin tuottamaan monenlaisia puhdasta siirtymää edistäviä ratkaisuja.
– Biotaloudessa on kolme väriä. Vihreä, sininen ja keltainen. Suomi edustaa vihreää, Malta esimerkiksi sinistä ja Unkari vaikkapa keltaista.
Peltosen mukaan enemmän pitäisi nostaa sellaista yhteishenkeä, että jokainen EU-maa on biotalousmaa. Ja EU:n toimet pitäisi suunnata kaikkia näitä mahdollisuuksia hyödyntävinä.
Jos vastaus on biotalous niin mikä on kysymys?
– Olen argumentoinut aihealuetta hieman retorisesti yllä olevalla tavalla.
Kysymys on, että mikä on mahdollinen ratkaisu moneen eurooppalaiseen politiikkasektoriin tai haasteeseen?
– Esimerkiksi siihen haasteeseen, että ymmärtäisimme biotalouden merkityksen EU:n muovi- tai kiertotalousstrategiassa. Se olisi jälleen yksi tapa tuoda biotaloutta relevantimmin mukaan eurooppalaiseen viitekehykseen.
Suomi ei ole EU:n tasolla kovin suuri toimija millään teollisuuden saralla.
– Metsäteollisuudessa olemme kuitenkin selvästi kokoamme merkittävämpi tekijä. Meidän pitää nyt pystyä tuomaan biotalouteen sellaisia koko Eurooppaa vahvistavia konkretisoivia sisältöjä, jotka eivät maistu vain harvojen metsäisten maiden aivoituksilta ja muutamien firmojen protektionistiselta edunvalvonnalta.
Petri Peltonen
Alivaltiosihteeri
Työ- ja elinkeinoministeriö
Lue lisää artikkelista ”Puhtaalla energialla eteenpäin” vihreän siirtymän potentiaalista.
