Tuotenimellä Lignode valmistettava kovahiili on hyvä esimerkki resurssiviisaudesta ja hiilitehokkuudesta, joita metsäteollisuuskin tarvitsee. Entistä enemmän raaka-aineista tehtäviä tuotteita, entistä vähemmän raaka-aineiden energiapoltosta johtuvia hiilidioksidipäästöjä ilmakehään.
Lignodessa on kyse myös merkittävästä tuotannollisen jalostusarvon nostosta – Sunilan sellutehtaan sivuvirtana syntyvästä mustalipeästä erotettavaa ja erikoiskuivaksi käsiteltävää sekä jatkojalostettua hiilimateriaalia myydään hyvällä kilohinnalla – ei tonneittain hinnoiteltuna kuten perinteisiä metsäteollisuustuotteita.
Lignode-liiketoiminnasta vastaavan johtaja Juuso Konttisen mukaan ligniini on monin tavoin hieno mahdollisuus.
”Meillä on käytössämme uusiutuva raaka- aine, joka on jo prosessissamme sisällä. Sitä ei tarvitse tuoda meille mistään. Puunkäyttöä ei tarvitse lisätä tuottaaksemme kovahiiltä.”
Yhteistyötä akku- ja autovalmistajan kanssa
Stora Enso on jo aloittanut yhteistyön akkukennoja ja -järjestelmiä valmistavan ruotsalaisen Northvoltin kanssa. Tavoite on kehittää maailman ensimmäinen pelkästään eurooppalaisista raaka-aineista teollisessa mittakaavassa valmistettava akku. Teollisen mittakaavan akkutuotanto pienentäisi hiilijalanjäljen ohella myös kustannuksia – synteettisesti tuotetun tai kaivaustoiminnalla hankitun aidon grafiitin sijasta akkujen anodimateriaali saadaan puupohjaisesta ligniinijalosteesta.
Projektipohjainen yhteistyö on aloitettu myös ruotsalaisen Polestarin kanssa. Polestar 0 -projektin tavoitteena on luoda koko tuotantoketjultaan ilmastoneutraali sähköauto vuoteen 2030 mennessä. Täyden ilmastoneutraaliuden saavuttaminen koko arvoketjussa on kuitenkin haaste auton kaltaiselle hyvin monipuoliselle tuotteelle. Stora Enso edistää hankkeessa auton akuston ilmastoneutraaliutta biopohjaisella anodimateriaalillaan.
Ajureina kestävyys ja sähköistyminen
Molemmat yhteistyöesimerkit osoittavat, että Stora Enson kehittämällä biopohjaisella kovahiilellä on kysyntää.
Juuso Konttisen mukaan maailman sähköistymisellä ja siitä johtuvalla akkujen kysynnän kasvulla on suuri ja varsin suora käytännön vaikutus Lignoden markkinapotentiaaliin.
”Se antaa kieltämättä materiaalikäyttöön paljon lisäpontta. Tarve tämänkaltaiselle ainutlaatuiselle materiaalille on tällä hetkellä suuri.”
Markkinapotentiaaliin kuuluu sähköistymisen ohella kuitenkin myös muita ulottuvuuksia.
”Ligniinijalosteen ympäristöllinen kestävyys on yleisesti ottaen kysynnän keskeisin ajuri. Grafiitti on fossiilinen tai kaivaustoiminnan tuote, joka ei ole kestävän kehityksen kriteeristössä korkealla. Toinen merkittävä syy kysyntään on pyrkimys paikalliseen arvonluontiin. Euroopassa ei ole juuri akkujen valmistuksessa tarvittavia kriittisiä raaka-aineita. Näin geopoliittiset jännitteetkin nostavat Lignoden kaltaisen grafiittia korvaavan materiaalin arvoa”, Konttinen huomauttaa.
Ligniini on muutenkin nosteessa. Sellun valmistuksen sivuvirtana syntyvästä mustalipeästä saatavaa ja erikoiskuivattua ligniiniä hyödynnetään jo monissa kohteissa ja monilla teollisuuden aloilla – esimerkiksi liima- ja maaliteollisuudessa, puurakentamisessa sekä bitumin korvaajana asvaltissa.
Suunnitteilla suurempi laitos
Stora Enson biopohjaisten hiilimateriaalien koelaitos sijaitsee yhtiön Sunilan tehtaalla, joka on tuottanut erikoiskuivaa ligniiniä teollisesti vuodesta 2015 lähtien.
Vuotuinen ligniinintuotantokapasiteetti on tällä hetkellä 50 000 tonnia, mikä tekee Stora Ensosta maailman suurimman kraftligniinin tuottajan.
Stora Enso tekee Sunilassa myös kannattavuusselvitystä suuremmasta laitoksesta. Se mahdollistaisi suurempien tuotanto-volyymien mukaisen teollisen mittakaavan Lignode-tuotannon.
Stora Enson ensimmäisen neljänneksen heikko tulos vaikuttaa kuitenkin strategisiin investointeihin. Tarkasteluun joutuu myös akkumateriaalien jalostusprojektin aikataulutus Kotkan Sunilassa (Kauppalehti 25.4.)
