Kuitupakkausten tulevaisuutta pohti Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen. Kestävyyden, kaupungistumisen ja verkkokaupan kaltaisia trendejä vasten katsellen puupohjaisella kuidulla voisi mennä paremminkin. Kova kilpailu tulee aiheuttamaan vaikeita aikoja monille alan toimijoille. Viljakainen tosin myönsi, että erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.
”Parin vuoden päähän voi jotenkin arvioida. Jos joku kertoo näkevänsä kymmenen vuotta eteenpäin, pyydän häneltä koulutusta.”
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin oli lavalla Package Heroes -hankkeen konsortion johtajana. Hänen mukaansa hyvien biopohjaisten materiaalien kannalta tärkeä keskustelu liittyy muun muassa siihen, pyritäänkö esimerkiksi ruokapakkausten nestesuojauksen barrier-ratkaisuissa korvaamaan muovi vai ollaanko sen kanssa yhteistyössä. Haaste on myös kierrätyksellinen, sillä eri materiaalit pitää saada myös erotettua toisistaan.
European Paper Packaging Alliancen (EPPA) toimitusjohtaja Matti Rantanen jatkoi pakkausmyllerryksen ruodintaa. Kuitupakkaamisalan eurooppalaista kattojärjestöä luotsaavan Rantasen mukaan Euroopan Komission uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus suosisi monikäyttöpakkauksia kierrätettävien kuitupakkausten sijaan ja toisi suuria haasteita pakkausteollisuudelle. Samalla se vahingoittaisi materiaalien kierrätystä ja olisi näin kestävyyden kannalta olennaisen kiertotalousajattelun vastaista. Puhumattakaan muun muassa veden kulutuksen lisääntymisestä monikäyttöpakkauksia pestäessä.
EU-regulaatiossa onkin Rantasen mukaan kyse myös ideologioista, jotka näyttäytyvät päätöksenteon politisoituessa.
”Ideologia näkyy vaikkapa siinä, että asiaa ajatellaan jonkinlaisena välivaiheena. Kun se on ohi, ihmiset tulevat omien kuppiensa kanssa kauppaan, kun tuotepakkauksia ei muka enää tarvita.”
Stora Enson Oulun tehtaan tehtaanjohtaja Juha Mäkimattila esitteli integraatin työn alla olevia konversioita painopaperista pakkauskartonkiin.
Ensimmäinen muutos tehtiin jo vuosina 2019–2021, mutta nyt kyseessä on suurempi kokonaisuus. Muun muassa lääke- ja elintarvikepakkauksissa käytettävää taivekartonkia valmistava tuotantolinja aloittaa toimintansa vuonna 2025.
Paptic Oy:n teknologiajohtaja Heidi Saxell korosti kooltaan pienen yhtiön vahvuutena sen avointa yrityskulttuuria. Yhtiön ytimenä on materiaalinen innovaatio – täyssellupohjainen muovia korvaava materiaali, jolla on kraftista poikkeavia ominaisuuksia. Materiaalia voi tuottaa nykyisillä paperi- ja muovipakkauskoneilla, erityisiä muutoksia ei tarvita. Papticilla on materiaalilleen Euroopassa tätä nykyä kolme sopimusvalmistajaa ja yhdeksän myyjää.
”Meillä ei ole omaa tuotantokapasiteettia. Tiedon on kuljettava avoimesti, sillä olemme riippuvaisia yhteistyökumppaneistamme. Voisi sanoa, että yrityskulttuuriimme kuuluvat sopimukselliset innovaatiot ovat osa vahvuuttamme.
Saxell huomauttaa vielä, että jos lounasravintolassa Otaniemessä kuuluu naurunremakkaa, on Paptic yhteistyökumppaneineen aina hyvä veikkaus sen lähteeksi.
Stipendien kevät
Kevätseminaarissa jaettiin ennätysmäärä, yli 75 000 euron edestä stipendejä ja tunnustuspalkintoja ansioituneille opiskelijoille ja tutkijoille.
Parhaista opinnäytetöistä palkittiin Emmi Henriksson ja Juho Martikainen. Niilo Rytin tunnustuspalkinnon sai Jani Lehmonen (kuvassa oikealla). 3000 euron arvoisen Andritz-tunnustuspalkinnon ansiokkaasta opinnäytetyöstä ”Integration of a novel technology into pulp mill fiberline” sai Anna Silfverberg Aalto-yliopistosta.
Vaihto-opiskelustipendejä jaettiin yhteensä 12 opiskelijalle.
