Energiatehokkuutta parannetaan Imatralla monin tavoin – esimerkiksi sellun ja kuluttajapakkauskartongin tuotantoa optimoimalla ja energia- ja vedenkäsittelyjärjestelmiä uudistamalla. Sekä ylipäänsä hyödyntämällä uusinta teknologiaa, jolla vähennetään energiankulutusta ja fossiilisten polttoaineiden tarvetta.
Eri toimenpiteiden ansiosta päästöt ovatkin laskeneet merkittävästi. Tavoitteena on fossiilivapaus energiankulutuksessa vuoteen 2030 mennessä.
”Viime vuonna rikkipäästöt olivat mittaushistorian pienimmät. Kuten olivat myös typen oksidipäästöt. Eli eteenpäin mennään, muidenkin kuin hiilidioksidipäästöjen osalta”, kertoo Imatran tehtaiden ympäristöpäällikkö Teemu Klemetti.
Ympäristötavoitteet ja energian kulutus ovat kytköksissä toisiinsa. Sillä pääosa päästöistä syntyy juuri energian tuotannosta ja kulutuksesta.
”Ympäristötavoitteet ovat myös energiatehokkuuden tehostamisen perimmäinen draiveri”, vahvistaa kehityspäällikkö Janne Mäkelä.
Hän huomauttaa myös euron olevan hyvä konsultti. Energian säästö tietää pienempien päästöjen ohella kustannustehokkuutta ja parempaa kilpailukykyä. Sama efekti on materiaalien käytössä. Mitä tehokkaammin raaka-aine hyödynnetään, sitä vähäisemmät ovat päästöt ja sitä parempi on kustannustehokkuus.
Täyttä höyryä
”Erityisesti ylijäämälämpöä on tämänkaltaisessa teollisuudessa varsin hyvin tarjolla, meilläkin on laaja tehdasalue, jossa sitä syntyy. Haastavaa on toki se, kuinka tuo lämpö saadaan järkevästi korvaamaan polttoaineella tuotettua primäärienergiaa. Korvaamme enimmäkseen primäärienergialla tuotettua höyryä,” Mäkelä huomauttaa.
Klemetti huomauttaa, että kolmen vuoden kehitysohjelma lanseerattiin vuosille 2023–2026. Tavoitteena oli, että tehtaitten energiankulutus vähenee yhdeksän prosenttia tuona aikana. Siinä vauhdissa ollaan yhä hyvin.
”Suurin osa energiatehokkuuden parantamisesta on ollut höyryn säästöä. Vaikka giga- ja terajoulet eivät monille kansalaisille paljoa sano niin jos energiatehokkuustoimilla aikaansaatu höyryn säästö muutetaan sähköksi niin se vastaa 25 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkön kulutusta.”
Ympäristöpäällikön mukaan avainasia energiatehokkuudessakin on silti pitää huolta tehtaan käyttövarmuudesta.
”Totta. Käyttövarmuus on aina ykkönen. Jos sellutehtaan tuotanto pysähtyy, niin paha siinä on energiatehokkuuttakaan rakentaa. Sen verran massiivisesti prosessien alasajo energiankulutukseen vaikuttaa. Avainasia on aina varmistaa, että tuotanto pyörii katkoitta”, toteaa Mäkelä.
