Terminaali puuenergian hallintaan Suomen suurvoimaloissa

Uusi puupolttoaineiden terminaali valistuu ensi vuoden alkupuolella Kuopion Haapaniemelle.

Kotimaisen polttoaineen osuus Suomessa tuotetusta, yhdistetystä kaukolämpö- ja sähköntuotannosta nousee ennätykselliselle tasolle entistä paremmalla terminaalipohjaisella biopolttoaineen logistiikalla – mutta myös hallitummalla kulutushuippujen tasauksella.

Uudentyyppisten suurten bioenergiaterminaalien ja logistiikkaratkaisujen odotetaan lisäävän metsäperäisen bioenergian käyttöä korkealla hyötysuhteella sähköä sekä lämpöä jauhavissa CHP-voimalaitoksissa.

Uusin ja tähän asti monipuolisin, runsaan 3,5 hehtaarin kokoinen puupolttoaineiden terminaali valmistuu ensi vuoden alkupuolella Kuopion Haapaniemelle kaupungin syväsataman ja voimaloiden väliselle alueelle, jota täytetään parhaillaan.

Polttoainesyötössä pullonkaulat historiaan

”Tällä järjestelyllä voimme uuden Haapaniemi 3 -voimalan käytössä tasata sen talvikauden aikaisia kulutushuippuja, sekä ratkoa logistiikan pullonkauloja”, kertoo projektin johtaja Petri Seppälä Kuopion Energia Oy:stä.

Logistiikan pullonkaula on varasto, jossa eletään kuin kädestä suuhun. Pahimpana aikana vuodesta, jos voimala aikoo käyttää kotimaista polttoainetta, se tarvitsee joka kymmenes minuutti rekkakuorman turvetta tai haketta. Jos uusi kuorma ei tule ajallaan, palaa kattilassa kivihiili tai raskas polttoöljy. Vain suuri terminaali puskurivarastoineen voi ratkaista tämän ongelman.

Seppälän mukaan perinteisesti suurvoimalaan kuuluvasta polttoainekentästä pidemmälle vietyjä erilaisia terminaaliratkaisuja ovat jo rakentaneet ainakin Jyväskylän Energia sekä Kanteleen Voima Oy Haapaveden voimalaitoksessa.

Haapaveden voimalaitoksen terminaalissa jauhetaan turpeesta ja sahanpurusta sekoituspolttoainesta, Seppälä korostaa.

Säät suomalaisen energialogistiikkamallin kehittäjinä

Suomalaista terminaalijärjestelmien kehitystä ovat vauhdittaneet huonot turvevuodet, jolloin turvepolttoaine, mutta myös hake, voivat loppua kokonaan kesken talvipakkasten jo ennen kevättä. Nyt huonot turpeenostovuodet ovat yleistyneet.

”Näin voimaloita on kulutushuipuissa jouduttu ajamaan kalliilla tuontipolttoaineilla, öljyllä ja kivihiilellä.”

Uudet ratkaisut nostavat puuenergian osuuden 70 prosenttiin Haapaniemi 3:n kattilan käyttämästä polttoaineesta. Loput 30 prosenttia katetaan fossiilisilla polttoaineilla.

Haapaniemi 3:n yhteyteen tuleva terminaali on hankkinut luvat monien eksoottisten puuainesten, kuten pähkinäpuun polttamiseen.

”Turvepulan opettamana päätettiin puskuriterminaalissa toteuttaa mahdollisuus hyvin laajaan polttoainevalikoimaan. Kokemuksesta myös valmius kivihiilen polttoon säilyy”, Seppälä sanoo.

Terminaalin huolinta käsittää kymmeniä tuhansia raaka-ainekuutioita. Polttoaineteholtaan 162 MW:n Haapaniemi 3 otetaan asteittain tuotantokäyttöön vuoden lopussa ja bioterminaali taas viimeistään ensi vuoden toisella vartilla. Voimala 3 korvaa Suomen ensimmäisen CHP-mallisen turvevoimalan, vuonna 1972 käynnistyneen Haapaniemi 1:n.

Yllättävää säästöä 20 miljoonaa euroa

Seppälän mukaan ratkaisuna kokonaan uuden voimalaitoksen rakentaminen (1:n tilalle) on järkevä ja terveen energialinjauksen mukainen. Energian kotimaisuutta tulee edistää sekä hyödyntää paikallisia raaka-aineita.

Uusi voimalaitos Haapaniemi 3 valmistuu yhtiön nykyisen 2-voimalan viereen. Laitos otetaan tuotantokäyttöön tammikuussa 2012.  Budjettinsa hanke on alittamassa peräti 15 prosentilla, mikä tarkoittaa 20 miljoonaa euroa. Terminaalialueen rakentaminen on arvioitu neljän miljoonan euron satsaukseksi.

Kun uudessa voimalassa voidaan korvata puulla 70 prosenttia turpeesta, koko kompleksissa bioenergian osuus nousee 30 prosenttiin.  Kotimaisilla biopolttoaineilla korvataan nykyistä polttoöljyn käyttöä 7000 tonnia vuodessa.

Voimalan käyttöönotto loppuvuoden aikana on sujunut ilman laiterikkoja ja voimalaitos saavuttanee vaaditut suorituskykyarvot, mikä osaltaan selittää syntyneet miljoonaluokan säästöt rakennusprojektissa.

– Reijo Holopainen –