Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston johtaja Pia Oesch listaa lähitulevaisuuden kannalta kolme kriittistä tekijää.
”Ensimmäinen on sää. Jos talvella on kovia pakkasjaksoja ja pitkäaikainen korkeapaine, on tuulivoimaa käytössä vähän. Toiseksi olisi hyvä, että Olkiluoto 3 tuottaisi sähköä täysteholla jo joulukuussa. Kolmantena on, miten vesivarantoja voidaan hyödyntää. Siinä keskeistä on erityisesti Norjan ja myös Ruotsin vesitilanne.”
Oesch korostaa myös metsäteollisuuden roolia energiahuollossa. Suuret tuotantolaitokset tuottavat prosessiensa ohessa paljon uusiutuvaa energiaa – jaettavaksi sähkönä myös valtakunnanverkkoon tai kaukolämpönä taajamiin.
Tuotantolaitosten yhteydessä toimivat voimalaitokset ovat puunjalostusprosessista jäävää puun kuorta ja purua hyödyntäessään tärkeitä sähkön ja lämmön tuottajia.
”Metsäteollisuuden energiantuotannon merkitys nähtiin Suomessa konkreettisesti jo kuluvan vuoden alussa UPM:n lakkojen aikana. Tarkkailimme tuolloin, miten tehtaiden yhteydessä toimivilta voimalaitoksilta kaukolämpönsä saavat kaupungit pärjäävät tammi–helmikuun pakkasissa. Myös teollisuuden sivutuotteena syntyvien polttoaineiden tarjontaan lakolla oli vaikutusta.”
Energiaturvallisuus tarvitsee päivityksen
Suomi on energian suhteen tuontiriippuvainen valtio.
”Olemme perinteisesti rakentaneet energiaturvallisuutemme vahvaksi. Meillä on nytkin viiden kuukauden varmuus- ja velvoitevarastot öljyä, maakaasua ja kivihiiltä.”
Fossiilisia polttoaineita tarvitaan erityisesti nopeasti käyttöön otettavana säätövoimana, mikäli uusiutuvan sähkön tuotanto ei riitä.
”Olemme haasteen edessä taataksemme energiaturvallisuuden, sillä sähköntuotannon painottuminen uusiutuviin energiamuotoihin vaikuttaa siihen selvästi. Olemme kehittämässä energiahuoltovarmuutta vihreän siirtymän toteuttamiseksi turvallisuudesta tinkimättä, mutta Venäjän aloittama hyökkäyssota toi vielä äkkimuutoksen. Nykytilanne osin nopeuttaa siirtymistä vihreään teknologiaan Venäjän energiatuonnista luovuttaessa, mutta nähdäkseni samalla öljyn rooli varautumiskeinona jopa korostuu. Keskitisleitä, kuten dieseliä voidaan näet käyttää tarvittaessa hyvin laajasti niin energiantuotannossa kuin liikenteessä.”
Teksti Jaakko liikanen
Kuva Huoltovarmuuskeskus
