Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Kemin biotuotetehdas on Suomen metsäteollisuushistorian suurin yksittäinen investointi Suomeen. Tehdas käynnistyy suunnitellusti ja aikataulussaan vuoden 2023 kolmannella vuosineljänneksellä. Kemin tehdas tuottaa vuodessa sellua 1,5 miljoonaa tonnia sekä lukuisia muita biotuotteita. Vuonna 2017 käynnistyneen Äänekosken tehtaan tuotantokapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia.
Metsä Group tuottaa eri tehtaillaan Suomen uusiutuvasta energiasta yli 15 prosenttia. Metsä Fibren biotuotetehtaat, Äänekoski ja rakenteilla oleva Kemi, tuottavat molemmat uusiutuvaa sähköä selluntuotannon ohessa jopa 2,5-kertaisesti oman tarpeensa verran.
Täysin ilman fossiilisia polttoaineita toimivien biotuotetehtaiden ylijäämäenergia toimitetaan tehdasintegraattiin muille toimijoille sekä valtakunnalliseen sähkönjakeluverkkoon ja lämpönä paikallisiin kaukolämpöverkkoihin.
Vaikka biotuotetehtaat vastaavat osaltaan esimerkiksi lähiympäristönsä energiahuollosta ja siirtävät tuottamaansa ylijäämäsähköä myös valtakunnanverkkoon, ei projektipäällikkö Jukka Kiuru silti pohdi niitä energialaitoksina Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta.
”Energiaa syntyy tuotantomme sivutuotteena, ja sen määrä voi vaihdella tuotannon sujuvuuden mukaan. Uusiutuvan energian tuotantomäärät ovat laitoksissamme kansallisestikin merkittäviä.”
Uusiutuvan energian tuotantovolyymien merkittävyyttä kasvattaa osaltaan myös nykytilanne, jossa energian saatavuus on vaikeutunut sekä hinta on noussut.
Uusia ratkaisuja vesikiertoon ja ja rikkihapon valmistukseen
Energia- ja ympäristötehokkuuden näkökulmasta tärkeä uudistus on muun muassa Kemissä käyttöönotettava suljettu jäähdytysvesikierto. Prosesseissa kiertävää vettä jäähdytetään jäähdytysvesitorneilla, joilla lämpö siirretään ilmaan, eikä jäähdytysvesi lämmitä Kemin edustan merialuetta. Näin vaikutuksia paikallisille tärkeään talviseen virkistyskäyttöön ei tule. Uuden biotuotetehtaan vedenotto Kemijoesta ei kasva lainkaan, vaikka tuotanto kasvaa 2,5-kertaiseksi vanhaan käyvään sellutehtaaseen verrattuna.
”Tässähän on energiatehokkuuden näkökulmasta kyseessä erityisesti se, että otamme talteen tuotantoprosesseissa syntyvän sekundäärienergian, joka on aiemmin ajettu jäähdytysvesinä ulos.”
Uutta on nykyiseen Kemin sellutehtaaseen verrattuna myös puun kuoresta valmistettava tuotekaasu, joka korvaa meesauunissa yleensä käytettävän fossiilisen polttoaineen.
Kiurun mukaan Kemin biotuotetehtaan suurin yksittäinen teknologinen uutuus on kuitenkin rikkihappolaitos, jossa piipuista tulevien hajukaasujen rikkiyhdisteet otetaan talteen ja niistä valmistetaan rikkihappoa.
”Näin rikkihapon ostotarve tehtaalle vähenee. Samoin vähenee myös rikkikuormitus vesistöön.”
Rikkihappolaitos on Kiurun mukaan myös hyvä osoitus asiakkaan sekä laite- ja järjestelmätoimittajan hyvästä yhteistyöstä. Äänekosken rikkihappolaitos tehtiin lähes puhtaalta suunnittelupöydältä, ja nyt Kemissä on tekeillä toisen sukupolven rikkihappotehdas.
”Haluamamme kaltaista laitosta ei ollut missään valmiina, saati käytössä ennen Äänekoskea. Ei ollut Valmetillakaan ennen Äänekosken projektia. He osoittivat osaamista ja venymiskykyä, kun ryhdyimme yhdessä laitosta pohtimaan heti Kemin hankesuunnitelman valmistuttua”, Kiuru sanoo.
Teksti Jaakko Liikanen
Kuvat Metsä Group ja Seppo Samuli
