Ensisijaisen puunjalostuksen bruttoarvonlisäys oli Britanniassa 1,86 miljardia euroa vuonna 2019, metsätalouden 0,77 miljardia. Tuonnin arvo vuonna 2020 oli 8,9 miljardia, mikä tekee Isosta-Britanniasta maailman toiseksi suurimman metsäteollisuustuotteiden nettotuojan heti Kiinan jälkeen.
Viljellyissä metsissä kasvatetaan pääasiassa havupuulajeja, jotka eivät kuulu Iso-Britannian alkuperäiseen luontoon. Kaupallisesti merkittävin laji on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva sitkankuusi. Mänty on ainoa kaupallisesti merkittävä alkuperäislaji. Yhteensä viljeltyjä havupuulajeja on kymmenkunta.
Alkuperäismetsät ovat pääosin lehtimetsiä, mutta joillakin alueilla kasvaa myös mäntyä, marjakuusta ja katajaa. Alkuperäismetsät ovat biodiversiteetin kannalta tärkeitä, ja viime vuosina niitä on pyritty laajentamaan. Tällaisia puoliluonnollisiksi luokiteltuja metsiä käytetään sekä metsäteollisuuden tarpeisiin että virkistysalueina. Luokkaan kuuluu kuitenkin myös arvokkaita ikimetsiä.
Lisäksi on paljon pieniä metsäalueita, joissa kasvaa sekä alkuperäisiä että viljeltyjä lajeja. Metsiköt on luotu lähinnä maisemallisten arvojen takia, ja ne sijaitsevat usein maatilojen yhteydessä tai kartanoiden tiluksilla. Tällaiset pienet metsätilkut muodostavat merkittävän osan Iso-Britannian metsävarannosta, mutta metsätalouden kannalta ne ovat hyödyntämätön resurssi.
73 prosenttia Ison-Britannian metsistä on yksityisomistuksessa. Arviolta 40 000 yksityistä metsänomistajaa omistaa yli viisi hehtaaria metsää. Tuhannet maanviljelijät omistavat pieniä metsäalueita, mutta hyvin harva omistaa yli tuhatta hehtaaria. Kartanoiden metsiä kehitetään tyypillisesti riistanhoidon näkökulmasta. Suurimpien tilojen ja yritysten omistamista metsistä korjataan puuta metsäteollisuuden käyttöön.
Teksti Katariina Krabbe
Kuva Shutterstock
