– Miljardiluokan investoinnit eivät mahdu kvartaaleihin. Takaisinmaksuajoiltaan jopa kolmenkymmenen vuoden päähän laskettujen investointien aikana ehtii olla monta suhdannetta.
Suunta on kuitenkin selvä – investoinnit metsäteollisuuteen ovat olleet viime vuodet selvästi kasvussa. Metsäteollisuus on investoijana myös toimialoista aktiivisimpia.
Metsäteollisuutta ponnekkaammin Suomeen on investoinut viime vuosina vain energiateollisuus.
– Investoinnit energianhuoltoon ovat olleet perinteisestikin suuret ja näin on myös näiden vuosien aikana, jolloin sektorin investoinnit ovat olleet vuodessa 2–3 miljardia euroa.
Toimintaympäristön muutosten ja vaikutusten tarkastelu on tällä hetkellä Venäjän hyößkkäyksestä johtuen poikkeuksellinen vaikeaa.
– Siihen millaiseksi tilanne pidemmällä aikavälillä muodostuu muun muassa investointien suunnittelun kannalta vaikuttaa eniten kriisin kesto, sen taloudelliset ja yhteiskunnalliset seurannaisvaikutukset sekä toimenpiteet kotimaisessa päätöksenteossa, joita tilanteen pohjalta tehdään, Lindström huomauttaa.
Metsäteollisuusinvestoinnit hajaantuvat myös monen kokoisiin yrityksiin kemiallisessa ja mekaanisessa metsäteollisuudessa. Kemiallisen metsäteollisuuden tuotteita ovat sellu, kartonki ja paperi sekä uudet tuotteet kuten biokemikaalit ja tekstiilikuidut, mekaanista puolta edustavat muiden muassa sahateollisuus ja puurakentaminen sekä vaneri- ja lastulevyteollisuus.
– Suomessa on metsäteollisuudessa tällä hetkellä käynnissä tai käynnistymässä kaikkiaan parikymmentä investointihanketta, Lindström kertoo.
Suurimpia jo käynnistyneitä tai suunnitteilla olevia laitosinvestointeja Suomessa ovat tällä hetkellä Metsä Fibren Kemiin nouseva biotuotetehdas, joka on 1,85 miljardin investointina Suomen kaikkien aikojen suurin metsäteollisuusinvestointi. Lähes miljardiluokkaan voi olla nousemassa myös Stora Enson suunnitelma muuntaa Oulun tehtaan käytöstä poistettu paperikone suuren mittakaavan kuluttajakartonkilinjaksi.
Tuotekehitys on dynaaminen voima
Toinen puoli metsäteollisuuden investoinneissa ovat panostukset tutkimukseen ja kehittämiseen. Suurten yritysten yhteensä noin 450 miljoonan euron t&k -panostuksista menee puolet Suomeen, puolet ulkomaille.
Lindström painottaa t&k -investointeja tärkeiksi uusien biopohjaisten ratkaisuiden ja innovaatioiden kehittämisessä sekä myös niiden skaalaamisessa teollisen mittakaavan tuotantoon. Biopohjaiset tuotteet ovat jo osin sellaisessa vaiheessa, että niistä voi odottaa pian myös volyymituotteita markkinoille.
– Esimerkiksi sopivat muun muassa Metsä Groupin tekstiilituotannon demolaitos Äänekoskella ja Stora Enson akkujen anodimateriaaleja ligniinistä tuottava koelaitos Sunilan tehtaalla Kotkassa. UPM tuottaa puolestaan biokemikaaleja Saksan Leunassa.
Lindström korostaa myös laitosinvestointien luovan uutta.
– T&k -investointeja kannattaa katsoa pidemmän aikavälin panostuksina uusiin tuotteisiin. Nopeammin vaikuttavat laitosinvestoinnit luovat tuotantoa kehitettäessä ja modernisoitaessa koko ajan uutta.
––––––––––––––
Tilastotietoa:
Metsäteollisuuden vienti oli 13,1 miljardia euroa vuonna 2021.
Tärkeimpiä kauppakumppaneita Suomelle metsäteollisuuden viennissä olivat Saksa (13 % vientituloista), Kiina (10 %) ja Britannia (8 %).
Lähde: Luonnonvarakeskus, Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, Tulli.
––––––
Tilastokeskuksen ja EK:n investointiedustelun mukaan investoinnit metsäteollisuuteen ovat Suomessa vuosina 2020–2022 noin 4,6 miljardia euroa.
Vuonna 2020 investoitiin yhteensä 760 miljoonaa euroa. Viime vuonna summa oli 1,7 miljardia.
Ennakkotieto vuodelle 2022 on noin 2,1 miljardia euroa.
Teksti Jaakko Liikanen
Kuva Metsä Group
