Joonas Mikkonen tuli Stora Enson Oulun paperitehtaalle ensimmäisen kerran vuonna 2011 normaalin kesätyöhaun kautta. Tällöin mukana oli ripaus onneakin – ensimmäinen kesäpaikka tuli peruutuspaikkana. Myöhemmin Mikkonen ei enää peruutuspaikoille jäänyt, nuori mies osoitti olevansa hyvä työntekijä ja halukas kehittämään jatkuvasti itseään.
– Ensimmäiset neljä kesää olin prosessinhoitajana. Vuonna 2015 olin jo vuoromestarina, ja vuoden 2017 alkupuolella minut vakinaistettiin, Joonas Mikkonen kertoo.
– Vuona 2012 aloitin yliopisto-opinnot, jotka suoritin työn ohessa.
Pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti urallaan edennyt, nyt 35-vuotias Joonas Mikkonen kertoo paperiteollisuuden alan olleen hänelle mieluisa työpaikka. Vaikka kiinnostus tekniikkaan on aina ollut lähellä sydäntä, ihan peruskoulussa ei vielä ollut tarkkaa suuntaa selvillä. Mikkonen myöntää, että ihan vaivaton ei urapolku ole ollut; tämän hetkinen pesti on vaatinut paljon töitä ja sinnikkyyttä.
– Perinteisesti lukio olisi varmaan antanut vahvemman pohjan korkeakouluopinnoille, mutta elo oli sen verran levotonta vielä peruskoulun aikoina, että valitsin ammattikoulun ja puuseppälinjan. Se oli siinä kohdassa juuri oikea valinta minulle. Ammattikoulua seurasi armeijavuosi, sitten kavereiden innoittamana lähdin lukemaan konetekniikkaa ammattikorkeakouluun. Ja kun opiskelussa oli vauhtiin päästy, ajattelin että mennäänpä sitten vielä yliopistoonkin. Aikataulu vähän venähti suunnitellusta, mutta vuonna 2019 valmistuin konetekniikan diplomi-insinööriksi.
Mikkonen työskenteli yliopisto-opintojensa alkuvaiheessa kesät paperikoneella ja talvet pienessä konepajassa ensin suunnitteluinsinöörinä ja sittemmin tuotantopäällikkönä. Töitä olisi siis osaavalle nuorelle miehelle ollut. Joonas Mikkosta kuitenkin kiinnostivat paperiteollisuuden massiiviset koneet ja laitteet, vakituinen pesti ja uudet haasteet, joten hän halusi tarttua tilaisuuteen kun vuoromestarin paikkaa tarjottiin. Eikä ole omien sanojensa mukaan katunut.
Vuodesta 2020 Mikkonen on toiminut kartonkikonelinjan tuotantoinsinöörinä.
– Päivittäisessä työssä on paljonkin vaihtelua. Toki joka päivä on säännölliset kokoukset, kuten päivän aloittavat ja lopettavat palaverit, mutta paljon on myös kentällä oloa, ongelmien ratkaisua yhdessä kunnossapidon ja operaattoreiden kanssa. Ison osa työstä muodostavat seisakkisuunnittelut ja niiden läpivienti, niin että ne toteutuvat turvallisesti.
Kun ensihuuman alkuinnostus suuriin koneisiin haaleni päivittäiseksi hyväksi oloksi, Joonas Mikkonen huomasi pitävänsä työssään ensisijaisesti ihmisten kanssa työskentelystä. Hän kuvaa olevansa työssään tietynlainen linkki prosessin ja kunnossapidon välissä.
– Tykkään olla selvittelemässä asioita ja ratkomassa ongelmia. Vaikka automaatio pitkälti prosesseissa asioita hoitaakin ja on avuksi, kyllä ihmisiäkin aina tässä tarvitaan. Isossa yrityksessä on tietenkin mukavaa myös se, että uramahdollisuuksia on talon sisällä. Ei tarvitse yritystä vaihtaa, jos haluaisi välillä tehdä jotain muutakin, Kempeleestä lähtöisin oleva Oulun mies toteaa.
Teksti Tuija Holttinen
Kuva Stora Enso
