”Meret täynnä mikromuovia.” ”Muovipussi maailman syvimmässä kohdassa, Mariaanien haudassa.”
Näiltä uutisilta on ollut mahdotonta välttyä. Vaikka pelkän muovin syyllistäminen globaaleista ympäristöongelmista on ylimitoitettua, on ilmiö herättänyt laajaa keskustelua korvaavista biomateriaaleista, joita on kehitetty Suomessa.
”Yksi hyvä esimerkki ovat Kotkamillsin muovittomat, dispersiobarrierkartongista valmistettavat kertakäyttökupit”, sanoo VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.
Elintarvikkeiden laatikkokartonkina ulkomaille asti levinnyt tuote kuvastaa nousevaa trendiä, joka on pakkaamiseen käytetyn muovin vähentäminen. Ikean pakkauskehitysjohtaja Allan Dickner korostaa, että vähittäiskaupassa on otettava entistä enemmän kestävän kehityksen näkökulma huomioon.
Materiaaleilla ja tilankäytöllä on suuri vaikutus pakkausten ympäristöystävällisyyteen. Ikeassa esimerkiksi puulavat on korvattu pahvilavoilla, mikä on laskenut merkittävästi sekä hiilidioksidipäästöjä että kustannuksia.
”Pyrimme rajoittamaan muovien käyttöä pakkauksissamme. Aloitimme tämän prosessin kymmenen vuotta sitten kieltämällä laajennetun polystyreenimuovin käytön pakkausmateriaalina. Tavoitteenamme on olla fossiilivapaa vuonna 2030, jolloin käyttämämme muovi olisi biopohjaista”, Dickner havainnollistaa.
Elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa pakkausmateriaaleissa tilanne on haastavampi, sillä niiden on selviydyttävä muun muassa EU-säädöksistä, EU-alueen suosituksista sekä Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n vaatimuksista soveltuvin osin.
Biotalous on kuitenkin osoittanut pärjäävänsä tällä saralla. Siitä kertoo esimerkiksi VTT:n sijoittuminen viiden palkitun voittajan joukkoon Ellen MacArthur Foundationin kilpailussa, jossa etsittiin uusia materiaaleja ratkaisemaan maailman mikromuoviongelmaa. VTT:n sellupohjainen, kuiville elintarvikkeille kehitetty pakkausratkaisu syntyi yhdistämällä ominaisuuksiltaan erilaisia selluloosakalvoja.
”Selluloosapohjaiset ratkaisut ovat varteenotettavia muovisten elintarvikepakkausten korvaajia. Ne ovat ominaisuuksiltaan erittäin kilpailukykyisiä ja usein jopa parempia kuin saatavilla olevat biohajoavat biomuovit. Niiden tuleminen osaksi arkipäivää on koko ajan lähempänä”, Vasara kaavailee.
Muovitiekartasta suunta metsien biopotentiaalin hyödyntämiseen
Bioalan tulevaisuuden kannalta tilanne näyttää hyvältä, sillä sellutuotteiden läpimurto elintarviketeollisuuden kuluttajatuotteisiin avaa ovia suurille markkinoille.
Kehitystä viitoittaa kiertotalouden ja kestävän kehityksen kasvavan suosion ohella Pöyryn Metsäteollisuus ry:lle toimittama raportti, joka käsittelee metsien käyttöä tulevaisuudessa. Sen mukaan globaalin markkinan arvioidaan kasvavan 200 miljardia vuoteen 2030 mennessä.
”Oikein hallinnoidut metsät ovat loistava lähde. Niiden turvin bioteollisuus voi tehdä paljon enemmän tulevaisuudessa. Kuituja ei kuitenkaan pidä sekoittaa muiden materiaalien kanssa, sillä kierrätettävyys on ensiarvoisen tärkeää”, Ikean pakkauskehitysjohtaja Allan Dickner pohtii.
Samaan aikaan Suomi valmistelee ympäristöministeriön johdolla omaa muovitiekarttaansa.
Tavoitteena on määritellä ja priorisoida lyhyen ja pitkän aikavälin toimia, joilla Suomi voi muun muassa vähentää muovijätteen ja -roskan aiheuttamia haittoja sekä luoda edellytyksiä uusille kiertotalouden innovaatioille ja investoinneille sekä vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista.
Konkretiaa on lupa odottaa loppuvuodesta, sillä työryhmä, johon Metsäteollisuus ry osallistui muovia korvaavien ratkaisujen tuojana, luovutti loppuraporttinsa ympäristöministerille syyskuussa.
”Olemme tyytyväisiä, että saimme osallistua työryhmän toimintaan ja nostaa esille bioalan tarjoamia puupohjaisia ratkaisuja. Jäsenyrityksemme ovat tehneet niiden parissa määrätietoista kehitystyötä jo useiden vuosien ajan”, kertoo Metsäteollisuus ry:n ympäristöasiantuntija Maija Heikkinen.
Pakkausten lisäksi biomateriaaleista povataan korvaajaa puuvillalle, joka ei enää pitkään pysty vastaamaan tekstiiliteollisuuden kasvaviin tarpeisiin. Selluloosapohjainen muuntokuitu, viskoosi, on yksi vaihtoehto, mutta sen valmistuksessa käytetään ympäristöhaitallista rikkihiiltä. Kehitteillä on kuitenkin ekologisempia tapoja tuottaa viskoosia esimerkiksi korvaamalla prosessissa käytettävä rikkihiili urealla.
Sellukuitu ikuiseen kiertoon
Kuituteknologiassa tähyillään ahkerasti myös sellukuidun kierrättämiseen, jonka kehitystyötä vie eteenpäin espoolainen Infinited Fiber Company.
‘Ikikuidun’ hyödyntämässä teknologiassa selluloosa irrotetaan selluloosapitoisesta raaka-aineesta ja muutetaan liuokseksi, josta voidaan valmistaa uutta kuitua. Käytön jälkeen kuitu pystytään kierrättämään samassa prosessissa kerta toisensa jälkeen.
Ratkaisu on hyödynnettävissä vaatteissa, kodintekstiileissä, teknisissä tekstiileissä ja hygieniatuotteissa, jotka saavat lisäarvoa sellukuidun antibakteerisista ominaisuuksista. Tekstiili- ja kartonkijätteen käsittelyn mullistavalle teknologialle uskotaan löytyvän kysyntää erityisesti Kaukoidässä, joka on maailman tekstiiliteollisuuden keskittymä.
Biopohjaiset, selluloosakuitua hyödyntävät raaka-aineet tekevät tuloaan myös esimerkiksi huonekalujen tuotantoon. 100-prosenttisesti biopohjaisiin raaka-aineisiin pohjautuva, lämpömuovattava ja biohajoava materiaali on houkutteleva vaihtoehto puulle sekä monille biokomposiiteille värjättävyytensä ja muotoiltavuutensa ansiosta.
Mallituotteita on valmistettu puupohjaisista selluloosakuiduista, uusiutuvasta ja teollisesti kompostoitavasta lämpömuovattavasta polylaktidista ja biopohjaisista lisäaineista.
Biotalouden tulevaisuudessa siintävät nanoselluloosaan perustuvat ratkaisut, joita on mahdollista hyödyntää muun muassa lääketieteessä ja energian varastoimisessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi bioakkuja ja selluloosasta tehtyjä tietokoneiden näyttöjen soluja.
Tällaisten uusien teknologioiden kehittäminen vaatii huippuosaamista ja uusia kumppanuuksia. Yksi osoitus uudenlaisesta yhteistyöstä on keväällä avattu VTT:n biomassakeskus Bioruukki Espoon Kivenlahdessa, joka tarjoaa yrityksille hyvän alustan biotaloustuotteiden kehittämiseen. Toiminnan tavoitteena on vauhdittaa uusien teollisten tuotteiden saapumista markkinoille.
”Bioalan yhteistyön edistämiseen on olemassa poliittinen tahtotila. Tämä näkyy esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä ministeriötasoa myöten”, Antti Vasara toteaa.
Biosanastoa
- Biopohjainen muovi: Biopohjaiset muovit ovat uusiutuvista, biologista alkuperää olevista raaka-aineista jalostettuja muoveja.
- Biohajoava muovi: Biohajoavat muovit ovat materiaaleja, jotka hajoavat biologisen prosessin kautta hiilidioksidiksi, vedeksi ja biomassaksi.
- Biokomposiitti: Komposiitit ovat kahden tai useamman materiaalin yhdistelmä, jossa materiaalit eivät ole sulautuneet tai liuenneet toisiinsa. Biokomposiitit ovat komposiitteja, joista ainakin toinen ainesosa on biopohjainen.
- Puukuitu: Puukuiduksi tai biokuiduksi kutsutaan puusolukkoa, joka sisältää selluloosaa, hemiselluloosaa ja ligniiniä. Kuituja jalostamalla voidaan valmistaa erilaisia metsäteollisuuden tuotteita.
Teksti Ari Rytsy
Kuva Shutterstock
