Johtava asiantuntija Susanna Perko Sitrasta pitää Metsä Groupin Äänekoskelle suunnittelemaa biotuotetehdasta raikkaana tuulahduksena biotalouden alueella.
Teollisilla symbiooseilla muodostetaan kiertotalouden kehitysalustoja, ekosysteemejä. Teollinen internet tuo välineistön niiden hallintaan.
Johtava asiantuntija Susanna Perko Sitrasta hahmottelee teollisen symbioosin usean yrityksen muodostamaksi kokonaisuudeksi, jossa toisiaan täydentävät yritykset tuottavat keskenään lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti jätteitä, raaka-aineita, teknologiaa, palveluja ja energiaa.
Symbioosissa valmistavat yritykset, palveluntuottajat ja teknologiatarjoajat mahdollistavat raaka-aineiden hyödyntämisen materiaalina ja energiana.
”Raaka-aineet kiertävät tehokkaasti, prosessit ovat kustannustehokkaita ja liiketoimintamallit mahdollistavat tuotteiden käytön uudelleen”, Perko sanoo.
Teollisissa symbiooseissa on monenlaisia ja -kokoisia toimijoita.
”Erikokoiset yritykset lähtevät tarve edellä, luovat ratkaisun tarpeelle ja teollisen symbioosin sen ympärille verkostoksi, joka tuottaa ratkaisun. Näin liiketoimintamahdollisuuksia syntyy eri alojen erikokoisille yrityksille.”
Teollinen internet liittyy olennaisesti teollisten symbioosien kehitykseen, sillä entistä laajempi tuotannollinen kokonaisuus vaatii entistä parempaa käyttö- ja hallintajärjestelmäpohjaa.
”Teollinen internet ja sen seuraava askel ’asioiden internet’ tulee olemaan valtava murros. Olemme kuitenkin nähneet vasta alun”, Perko huomauttaa.
Alkujuonnossa verkko on muuttanut ihmisten käyttäytymistä ja toimintoja.
”Internetin kytkeytyessä laitteisiin, tehtaisiin ja toimitusketjuihin päästään toimintaympäristöä hallitsemaan uudelta tasolta. Teollinen internet mahdollistaa uuden tavan optimoida kokonaisuutta, teollisen symbioosin kautta syntynyttä ekosysteemiä. Se kasvattaa radikaalisti tuottavuutta ja yritysten suorituskykyä.”
Perko ei usko metsäteollisuudella olevan vaikeuksia uudenlaisen toimintaympäristön hahmottamisessa.
”Metsäyhtiöt ovat jo perinteisesti vahvoja alueellisia ekosysteemejä, siksi niitä metsäintegraateiksi kutsutaankin.”
Liiketoimien kirjo kuitenkin laajenee juuri teollisten symbioosien avulla.
”Monet metsäyhtiöt näkevät jo uuden potentiaalin toimialojen rajat ylittävässä yritysten yhteistyössä ja panostavat tuotekehitykseen.”
Metsäteollisuus ja asioiden internet
Perkon mukaan internetin uusien sovellutusten edut metsäteollisuuden ja biotalouden prosesseille ovat toistaiseksi lähinnä etäohjausta – laitteiden maksimaalista hyödyntämistä analytiikalla, niiden käyttöiän pidentämistä ja käyttöön liittyvää hallintaa, esimerkiksi häiriöiden välttämistä. Aika pian kuva kuitenkin muuttuu.
”Suhteellisen pian levitessään asioiden internet parantaa teollisen tuotannon ja sen ympärille luodun ekosysteemin hallintaa mahdollistamalla eräänlaisen systemaattisen kokonaisjärjen”, Perko huomauttaa.
Tuotanto rakentuu biotaloudessa monitahoisista riippuvuussuhteista, joita ei voida perinteisin tavoin optimaalisesti hallita.
Uudenlaisen järjestelmällisyyden haaste on Perkon mukaan kaikissa teollisissa symbiooseissa monialaisen osaamisen vähyys.
”Teollisen internetin maksimaalinen hyödyntäminen vaatii kykyä hahmottaa erilaista kokonaissysteemiä ja infrastruktuuria. Se puolestaan vaatii monipuolista osaamista ja firmoilta kykyä rekrytoida oikeita tyyppejä. Toinen merkittävä haaste ovat ansaintamallit. Niitä pitää vielä kehittää.”
Esimerkiksi Metsä Groupin ilmoitusta toivottaa halukkaat tervetulleiksi rakentamaan biotuotetehdasta Äänekoskelle Perko pitää raikkaana tuulahduksena.
”Äänekoski on toistaiseksi, uljaasta brändäyksestä huolimatta sellutehdas, mutta siellä on tahtoa laajentaa symbioosien kautta ekosysteemiä. Käynnissä on eri tahojen kiinnostava yhteisponnistus. Julkinen valta on jo suostunut pitämään Äänekoskea sujuvien lupakäytäntöjen ja vähäisen byrokratian laboratoriokeissinä.”
Teksti: Jaakko Liikanen
Kuva: Sitra