Murrokset työelämässä, teollisuudessa ja maailmassa ylipäätään korostuivat Turussa tammikuun lopulla järjestetyssä tämänvuotisessa FBI-päivässä (Forest-Based Industries). Tapahtuman otsikkona oli From Forest to Future: Energizing Industry and People ja päivä tarjoili noin 300 osallistujalle näkymiä puunjalostuksen tulevaisuuteen sekä ihmiskeskeiseen työelämään.
Uuden äärellä
Päivän ensimmäisenä pääesiintyjänä kuultiin Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wileniusta, joka puhui metsäteollisuuden mahdollisuuksista ja tulevaisuusajattelusta.
Hän nosti esille alan näkymiä muun muassa suhteessa ilmastonmuutokseen ja toisaalta systeemiajattelun hyötyjä huomisen luotaamisessa. Wileniuksen mukaan nyt eletään suurta taloudellista ja teknologista murroskautta, jollaisia historiassa tapahtuu noin puolen vuosisadan välein.
”Systeeminäkökulmasta tämän seurauksena voi syntyä jotain radikaalia. Tähän asti taloudessa ei ole ajateltu voitontavoittelun seurauksia. Nyt paradigman on muututtava ja resurssitehokkuutta täytyy lisätä.”
Tämä avaa mahdollisuuksia uusien teknologioiden kehittämiseen. Wileniuksesta on selvää, että metsillä on tässä keskeinen rooli, jota vielä 20 vuotta sitten ei nähty yhtä selvästi kuin nyt.
”Suomi on maailman metsistä riippuvaisin maa. Se tuo edellytyksiä ratkaista ongelmia, kun siirrytään biopohjaiseen talouteen ”, hän totesi.
Yritysten puheenvuorojen teematkin liikkuivat kestävyyden ja energiatehokkuuden ympärillä.
Billerudin Pietarsaaren tehtaanjohtaja Marjo Santanen nosti Wileniuksen tapaan esille resurssitehokkuuden, joka yhtiössä tarkoittaa vedenkäytön sekä jätteen tuottamisen ja päästöjen minimointia, kemikaalien käytön vähentämistä sekä kierrätyksen maksimointia. Koko puu käytetään hyödyksi yhtiön paperituotteiden valmistuksessa.
”Myös alihankkijoiden valinta on osa resurssitehokkuutta. Kyse on jatkuvasta työstä: olemme parantaneet energiatehokkuutta nyt kuuden vuoden ajan. Se tuo myös säästöjä.”
Hän kertoi lisäksi Billerudin ihmisläheisistä arvoista sekä ohjelmista työntekijöiden ja johtajien koulutusohjelmista. ”Työtyytyväisyys on meillä korkealla.”
Inhimillisyyden puolesta
Päivän toisena pääpuhujana kuultiin DNAn toimitusjohtaja Jussi Tolvasta, jonka aiheena oli ihmislähtöinen johtaminen. Hän muistutti kuulijoita siitä, miten johtajan on tärkeää antaa asiantuntijoille tilaa työskennellä ilman mikromanageroimista. Olennaista on luoda selkeyttä ja positiivista energiaa sekä oppia jatkuvasti uutta.
Professori Wileniuksen tapaan myös Tolvanen nosti esiin työ- ja muun elämän epävarman nykytilanteen. ”Tekoäly ja kvanttitietokoneet muuttavat maailmaa nopeasti, mutta perimmäiset inhimilliset tarpeet pysyvät ennallaan – kaikki haluavat tulla nähdyksi ja kuulluksi”, hän totesi. Johtajan on huolehdittava tästä.
Toisaalta johtajan on huolehdittava myös itsestään: ”Yli 50 viikkotyötunnin jälkeen tehot laskevat ja tulee enemmän virheitä. Tasapainoinen johtaja tarvitsee tasapainoisen elämän.”
Ihmislähtöinen johtaminen ei silti ole pehmoilua, Tolvanen lisäsi. ”Se mahdollistaa myös kovat päätökset. Inhimillinen johtajuus tuo työntekijän työhön sydämen, ei vain käsiä. Ja työtyytyväisyys kasvattaa asiakastyytyväisyyttä, mikä kasvattaa tuottoa.”
Kontakteja ja näkymiä hakemassa
Opiskelijoilla oli perinteiseen tapaan mahdollisuus päivän aikana tutustua tapahtumassa mukana oleviin 16 yritykseen. Aalto-yliopiston Puunjalostajakillan hallituksesta paikalla oli ryhmä neljännen vuoden opiskelijoita.
Seurueeseen kuulunut Oskari Parttimaa piti päivän parhaana antina kiinnostavia keynote-puhujia. ”Saamme täältä lisäksi kontakteja ja tietoa eri mahdollisuuksista koko ainejärjestölle”, hän summasi.
Moni paikallaolijoista oli tullut FBI-päivään kesätyöt mielessä. Oulun yliopistossa neljättä vuotta opiskelevaa Veeti Santahuhtaa kiinnostivat etenkin uudet kasvuyritykset. ”Kesätyö alalta on laajasti haussa”, hän kertoo. LUT-yliopistossa viidettä vuotta opiskeleva Juho Leinonen oli kiinnostunut myös kesätöiden jälkeisestä elämästä, sillä häneltä puuttuu opinnoista enää diplomityö. ”Tulin kuuntelemaan erilaisia urapolkuja.”
Aalto-yliopistossa toista vuotta opiskeleva Hanna Kurkikin oli tullut paikalle kesätöiden perässä: ”Samalla saa ideoita ja kuulee lisää alan ilmiöistä, sekä siitä, mitä teollisuudessa tapahtuu. Tykkäsin etenkin UPM:n puheenvuorosta.”
Juhlavuosi näkyi ohjelmassa
Koska tänä vuonna vietettiin jo järjestyksessään 25:ttä FBI-päivää, kyse oli juhlavuodesta. Se näkyi muun muassa iltaohjelmassa, jonne oli järjestetty muun muassa kuvausseinä ja livemusiikkia.
”Ensimmäinen FBI-päivä järjestettiin Oulussa 2001 ja vuosien varrella tästä on paljon hyviä kokemuksia. Ajan kulumisen huomaa siitä, että noin kolmasosa yrityksistä, jotka ensimmäisellä kerralla oli mukana, on sittemmin vaihtanut nimeä esimerkiksi fuusioiden seurauksena”, totesi Puunjalostusinsinöörien toimitusjohtaja Antti Lindqvist.
Juhlan kunniaksi tapahtumassa jaettiin myös tunnustuksia FBI-päivässä mukana olleille tahoille. Palkinnon saivat esimerkiksi pitkään mukana olleet yritykset, kuten koko matkan yhteistyökumppanina pysyneet Stora Enso, Metsä Group, UPM sekä Valmet, sekä tämänvuotisen FBI-päivän järjestelyistä vastannut Åbo Akademin Kemistklubbenin tiimi sekä sen vetäjä Lotta Martin.
”Opiskelijat ovat olleet mukana päivän valmisteluissa kymmenen kuukautta. Olen hoitanut Puunjalostusinsinöörien ja Kemisklubbenin yhteistyötä ja toisaalta yhteyksiä mukana oleviin yrityksiin. Tätä on ollut kiva tehdä tiimin kanssa, ja olen oppinut paljon”, Martin kertoo.
