Marko Hauta-aholla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus harvestereista. Keski-Suomessa toimivan Metsä-Multian töissä hän aloitti kaksi vuotta sitten.
”Harvesterin sensorit tuottavat valtavan määrän dataa. Tekoäly vertailee dataa ja sitä, miten on aiemmin tehty ja optimoi jatkuvasti toimintaansa. Sitten se tuo parhaat vaihtoehdot minulle nähtäväksi ja käsiteltäväksi. Niin minä sen näen. Eli kyllä se tavallaan ajattelee. Vaikka en aina olekaan varma siitä, missä raksuttaa tekoäly ja missä puolestaan valmiit ohjelmat.”
Nyrkkisääntönä voi ajatella tekoälyn olevan asialla silloin kun toiminta muuttuu tietomäärän kasvaessa. Sillä tekoäly osaa soveltaa keräämäänsä dataa. Se siis oppii, toisin kuin tavallinen tietokoneohjelma.
Tuottavuuden tehostin
Tekoäly voi auttaa kuljettajaa muun muassa puun katkonnan optimoinnissa. Tekoäly voi analysoida rungon mittaustietoja reaaliajassa ja laskea, miten puu kannattaisi katkoa tukki- ja kuitupuuksi, jotta rungosta saataisiin mahdollisimman hyvä taloudellinen hyöty.
Kuskin ei tarvitse usein edes itse valita rungon parasta katkaisukohtaa, vaan kone ehdottaa tai tekee sen automaattisesti.
Harvesteri kerää myös tietoa kaikista kaadetuista puista – tekoäly analysoi puiden läpimittoja, pituuksia ja lajeja muun muassa tukemaan metsäsuunnittelua. Tekoäly voi myös yhdistää GPS-, LIDAR- ja konenäködataa luodakseen tarkkoja karttoja hakkuualueista.
Harvesterin koppiin johtaa pitkä tie
Hauta-aho valmistui metsäkoulusta vuonna 1996. Ensimmäiset kahdeksan työvuotta hän ajoi kuormatraktoria. Hänen mielestään harvesterin ohjaimiin haluavan on ylipäänsä hyvä harjoittaa koordinaatiokykyään ja kokonaisuuden hallintaa sekä oppia liikkumaan metsässä ajokoneilla. Harvesteri on kovan luokan tuotantokone, eikä sen ohjaimiin voi lyhyttä reittiä tulla.
”Kahdeksan tunnin työvuorossa pitäisi kaataa 600–1000 runkoa.”
Uusi harvesteri maksaa yli puoli miljoonaa euroa.
”Kyllä ne hinnat jo kuutosella alkaa.”
Tekoäly hiippailee tätä nykyä kaikkialla, mutta Hauta-aho muistuttaa myös yleisemmin automaation kehityksestä.
”Kehitys on ollut nopeaa viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Automatiikka yksinkertaistaa toimintaa jatkuvasti ja tehostaa tuottavuutta. Nykyisin esimerkiksi kaikki korjuutiedot menevät automaattisesti metsäyhtiölle.”
Kuskin pitää pystyä myös tekemään pienempiä hydrauliikka- ja sähkötöitä – tarvittaessa vaikka talvipimeässä metsässä harvesterin valoissa.
”Hydrauliikka on kuitenkin parantunut niin paljon, ettei sellaisia korjaustöitä kovin usein enää tarvita.”
