”Lähdin Lapista nälkää pakhoon ja päädyin muutaman mutkan kautta Varkauteen”, virnistää Ilkka Satta. Aiemmin Satta työskenteli LVL-tuotannon (laminated veneer lumber, viilupuu) tehtävissä parikymmentä vuotta Finnforestilla, jonka nimi vaihtui myöhemmin Metsä Woodiksi. Kun Stora Enso kymmenisen vuotta sitten korvasi paperikoneen LVL-tuotantolinjalla, Satta kutsuttiin ajamaan uusi linja ylös.
”Olen nyt tehnyt viilupuun kanssa töitä kolmekymmentä vuotta”, tuumaa mies. Näiden vuosien aikana viilupuun tuotantokapasiteetti on Euroopassa kasvanut 50 000:sta kuutiosta yli miljoonaan.
Kyllästymään vähän päälle viisikymppinen Satta ei ole päässyt, päinvastoin.
”Ilkan unelmana on käynnistää vielä yksi uusi tuotantolinja”, huomauttaa keskusteluun osallistuva Varkauden tehtaan viestintäpäällikkö Satu Natunen.
Ilkka Satta naurahtaa ja jatkaa:
”No olen minä sen päässäni suunnitellut jo pitkälle!”
LVL on verratonta viilupuuta
Ilkka Satta innostuu, kun häntä pyytää kertomaan LVL-viilupuusta, sen valmistuksesta ja käytöstä. Hän nimeää tuotteen kaikkein kehittyneimmäksi insinööripuutuotteeksi ja jatkaa:
”Sen käytössä rajana on vain mielikuvitus. Viilupuusta syntyy vaikka mitä aina rautateiden ylityskansista lähtien. Elementit eivät tarvitse homesuojausta tai muita käsittelyjä.”
Viilupuulevyjä käytetään rakennusteollisuuden rakennuselementti- ja komponenttituotannossa. Niistä rakennetaan kerrostaloja, kouluja, päiväkoteja, konttoreita ja hotelleja. Uusia käyttötapoja tulee koko ajan lisää. Tukholman Tekniska museetin yhteyteen pystytetyn, useasti palkitun Wisdome Stockholm -tilan rakenteista löytyy LVL-elementtejä. Toiseksi esimerkiksi Ilkka Satta nostaa Stora Enson Helsingin Katajanokan pääkonttorin, Suomen suurimman uuden massiivipuurakennuksen. Valtaosin yhtiön omista tuotteista pystytetyn konttorin kantavat rakenteet ovat Varkauden tehtaan sorvatuista viiluista valmistettuja LVL-palkkeja. Tähän tarkoitukseen mittapysyvä, luja ja jäykkä LVL on Sattan mukaan verraton.
Aamuvirkku ammattilainen
Ilkka Satta on aamuvirkku ammattilainen. Kello soi jo ennen viittä. Tehtaalle hän ajaa puoli kuudeksi. Vuorotyönjohtajien kanssa käydään aamulla ensimmäiseksi läpi edellisen päivän kulku.
Puoli kahdeksalta alkavat ensimmäiset palaverit. Sitä ennen Ilkka Satta kertoo hoitavansa omat toimistohommat. Vaikka hallinnon töitä ja palavereja on paljon, Satta työskentelee ennen kaikkea tuotannon kehittämisen parissa, huolehtii koeajoista ja tuotannon trimmauksesta.
Tuotannonsuunnittelun ja myynnin kanssa Satta tekee tiivistä yhteistyötä:
”Arkkitehdiltä saattaa tulla tuoteidea johonkin tiettyyn kohteeseen tai projektiin.”
Kun uutta tuotetta kysytään, Satta ryhtyy räknäämään tuotantoa, sen kustannuksia ja erilaisten ratkaisujen vaikutusta tuotannon tehokkuuteen. Satta miettii omaa ja tehtaan tulevaisuutta ja sanoo tekevänsä yhtiölle töitä talous takaraivossa.
”Etenkin kun puun hinta on korkealla, on raaka-aine käytettävä huolella. Minun hommaani on arvioida, kuinka me tuotamme tavaraa tehokkaasti ja kannattavasti”, kuvailee Satta ja jatkaa:
”Ensin on osattava tilata oikeanlaista tukkia. Siitä se lähtee.”
Kun havutukit tulevat tehtaan portista sisään, ne käytetään kokonaan. Tukkipuusta syntyy rakennusteollisuuden materiaalia ja sahan sivutuotteena saadaan haketta, kuorta ja sahanpurua. Ne kaikki käytetään edelleen selluksi, pelleteiksi tai energiaksi. Mitään ei mene hukkaan.
Ilkka Satta tekee yhteistyötä laajasti tehtaalla.
”Tuotannon operaattorit, ylemmät toimihenkilöt, aliurakoitsijat, kunnossapidon porukka, myynnin väki”, luettelee Satta isoa joukkoa, jonka kanssa hän työskentelee.
Viisi faktaa Stora Enson Varkauden tehtaasta
1. Teollinen toiminta Varkaudessa käynnistyi ruukin perustamisella vuonna 1815. Muutamaa vuosikymmentä myöhemmin 1870-luvulta alkoi metsäteollisuuden ja mekaanisen teollisuuden kukoistukausi.
2. Stora Enson biotuoteintegraatti sijaitsee keskellä Suomen Detroitiksi kutsuttua Varkauden kaupunkia. Integraattiin kuuluu puutuoteyksikkö ja pakkauskartonkitehdas. Puutuoteyksikön LVL-tehdas valmistaa viilupuulevyjä, saha tuottaa perinteistä saha- ja höylätavaraa ja pellettilaitos pellettiä. Pakkauskartonkitehtaan muodostavat puunkäsittelylaitos, sellutehdas, kierrätyskuitulaitos ja aaltopahvin pintakerroksia valmistava paperikone 3.
3. Varkauden tehtaiden tuotanto ja kunnossapito työllistää noin 420 vakituista työntekijää. Heistä 150 on puutuoteyksikön eli LVL-tehtaan ja sahan palkkalistoilla. Lisäksi tehdas luo työtä puunhankinnassa arviolta noin 400 ihmiselle sekä noin 200 henkilötyövuoden verran urakoitsijoille.
4. Varkauden integraatti kuluttaa mäntyä ja kuusta kaksi miljoonaa kuutiota vuodessa. Puuta hankitaan sadan kilometrin säteeltä. Puutuoteyksikön vuosikapasiteetti sisältää 260 000 m3 sahatavaraa, josta 120 000 m3 on puujalosteita. LVL-viilupuuta syntyy 85 000 m3 ja pellettejä 30 000 m3.
5. Varkaudessa valmistetut LVL-elementit, sahatavara ja kartonki menevät sekä kotimaan työmaille että kansainvälisille markkinoille. Suurin osa tuotteista menee vientiin. Keskeinen markkina-alue on Eurooppa, mutta tuotteita viedään myös Aasiaan, Etelä-Amerikkaan ja Pohjois-Amerikkaan.
Rakentamisen vastuullinen hiilijalanjälki
Satta jatkaa juttua ympäristökysymyksiin.
”Kyllähän täällä tehdään paljon asioita luonnon ja ympäristön hyväksi.”
Varkauden LVL-tehtaalla uusiutuvasta raaka-aineesta tuotetaan materiaalia, joka korvaa betonia ja terästä rakentamisessa. LVL-elementeistä pystytettävä puurakennus nousee työmaalla paikalleen nopeammin kuin vastaava betonirakennus. Jokainen
viilusta puristettu aihio sitoo hiiltä koko käyttöikänsä ajan, usein vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja. Kantavana rakenteena LVL-viilupuu tarkoittaa keveyttä ja kestävyyttä sekä pientä hiilijalanjälkeä. LVL-tuotannosta valtaosa menee vientiin sekä Eurooppaan että sen ulkopuolelle.
Satta ottaa esimerkiksi jo aiemmin mainitun Stora Enson uuden pääkonttorin. Sen puuelementteihin käytetyt puut ovat sitoneet kasvaessaan 6 000 tonnia hiilidioksidia. Rakennuksessa ne varastoivat hiilen ainakin seuraavat 100 vuotta. Laskelmien mukaan rakennus varastoi hiiltä yhtä paljon kuin sen käytöstä seuraavan 50 vuoden aikana syntyy.
Nötkötin noutaja ja luontoharrastukset
Ilkka Satta asuu vaimonsa kanssa Varkaudessa tehtaan lähellä. Puoliso työskentelee sahalla vuorotyönjohtajana. Kesäksi he muuttavat Sulkavan mökille kolmen vartin ajomatkan päähän. Luontoon Satta suuntaa muutenkin ympäri vuoden. Lenkkiseurana kulkevat cairnterrieri Munkki ja labradorinnoutaja Hippu, jota Satta kutsuu naureskellen nötkötin noutajaksi. Varkauden luontoa hän kehuu.
”Yksi mieleinen reitti on Kämärin saarta kiertävä kolmen kilometrin mittainen luontopolku Ämmäkosken ja Taipaleen kanavan välissä.”
Kesällä Satta kulkee kalassa, syksyllä hän täyttää ahkerasti sienikoria ja marjasankoa.
”Sieniä minä kokoan paljon. Suppilovahveroita, kantarelleja ja tatteja.”
Talviverkoista nousevaa kuhaa Satta kokkaa kotona ruoaksi ja jakaa saalista auliisti työkavereille ja sukulaisille. Myös metsästys maistuu. Kesäloman Satta aloittaa syyskuun alussa, kun Lapissa alkaa hirvijahti. Pohjoisessa lapsuutensa elänyt mies kulkee tutuissa maisemissa metsällä useamman kerran vuodessa. Vuodenkiertoon kuuluu myös metsäkanalinnustus.
Vaimon vauhdittama kulttuuri-innostus on saanut alkunsa Varkauden teatterin katsomosta. Lähitarjonnan lisäksi he ovat ajaneet kesäteatteriin aina Seinäjoelle saakka. Syksyksi löytyy liput Helsinkiin Veljeni Leijonanmieli -näytelmään.
Varkaus on hyvä kaupunki
Varkauden esittelyyn ei erillistä opasta tarvita, sillä Ilkka Satta hoitaa senkin haastattelun lomassa. Hyvän elämän aineksia Varkaudessa on niin paljon, että Satta aikoo jäädä kaupunkiin, kun eläkevuodet reilun kymmenen vuoden päästä koittavat. Hän nimeää Varkauden hyväksi kaupungiksi.
Erityisesti seudun monipuolista luontoa ja ulkoilureittejä Satta kehuu. Viidentoista kilometrin mittainen Heinämäen reitti suuntaa keskustasta Honkapirtin ulkoilumajan kautta kohti Heinämäkeä. Sattan suosikki on Kämärin ja Ämmäkosken luonto- ja ulkoilualue. Ämmäkoski virtaa keskellä kaupunkia, aivan tehtaan kupeessa. Kalastajien keitaana koski tunnettiin jo 1500-luvulla. 1900-luvun alussa se padottiin energiatuotantoon. Koskeen saatiin palautettua ympäristövirtaama, kun Stora Enson tehdas luopui muutama vuosi sitten osasta vesivoimaa. Marraskuussa 2022 valmistunut säännöstelypadon kiertävä, Suomen suurin luonnonmukainen ohitusuoma avasi uudestaan vaelluskalojen reitin kutupaikoille. Sen jälkeen uhanalaisten järvitaimenten poikastuotanto on moninkertaistunut. Myös tehtaan väki on osallistunut käytännön kunnostukseen sorastamalla kutupaikkoja ja siirtelemällä kiviä.
Ilkka Satta kehuu myös Varkauden teatteria, jonka penkeille hän vaimonsa kanssa usein istahtaa. Ohjelmistosta hän mainitsee edesmenneiden suomalaisartistien musiikilla rytmitetyn musiikkikomedian Rajaton rakkaus, jossa lavalla Olavi Virran roolissa lauloi tangokuningas Petri Hervanto. Ohjelmistossa jatkaa perhekomedia Juurihoito. Uutena on tulossa Tuomas Kyrön menestysromaaneista ammentava Mielensäpahoittaja-mussikaali ja osittain Varkauteen sijoittuva, Suomen suurimman yksityisen yrityksen patruunasta ja maan rikkaimmasta miehestä kertova näytelmä Ruhtinas Ahlström.
