Sappi Europen toimitusjohtaja Marco Eikelenboom on aloittanut kaksivuotiskautensa Euroopan paperi- ja selluteollisuuden etujärjestö Cepin puheenjohtajana. Puheenjohtajakausi ajoittuu kriittiseen ajanjaksoon: eurovaalit ovat tulossa ja uusi Euroopan komissio saa sen jälkeen mandaattinsa. Vihreä siirtymä on pantava toimeen ja EU:n 55 prosentin päästövähennystavoitteet vuoden 1990 tasoon verrattuna on saavutettava seuraavan kuuden vuoden aikana. Metsäteollisuudelle, joka on yksi Euroopan vihreimpiä teollisuudenaloja, tämä merkitsee myös mahdollisuuksia.
”Tämä on positiivisessa mielessä jännittävää aikaa, mutta myös hyvin haasteellista”, Eikelenboom sanoo.
Metsäteollisuus on hänen mukaansa paremmassa asemassa kuin koskaan saadakseen äänensä kuuluville, onhan teknologinen kehitys, jatkuvat innovaatiot ja sitoutuminen läpinäkyviin toimintatapoihin vienyt sitä eteenpäin kestävän kehityksen alueella jo vuosikymmeniä. Eikelenboom on kuitenkin huolissaan siitä, miten lainsäädännön kehitys vaikuttaa Euroopan kilpailukykyyn – onhan hänellä omaakin kokemusta monikansallisessa yhtiössä, jonka johtokunta tarkastelee koko maailmaa pohtiessaan investointipäätöksiä.
”Eurooppa menettää vetovoimansa investointikohteena, jos emme ole varovaisia. Jo tehtyjäkin päätöksiä voidaan arvioida uudestaan, jos Euroopan kilpailukyky laskee lainsäädännön takia.”
Mikäli Eurooppa halutaan pitää jatkossa investointeja suosivana toimintaympäristönä, oleellisinta on Eikelenboomin mielestä lainsäädännön ennakoitavuus. Hänen mukaansa biopohjainen teollisuus voi olla ympäristön kannalta kestävää ja sillä on edellytykset luoda työpaikkoja ja pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, kunhan sille annetaan mahdollisuus toimia ilman että lainsäädännöllä lyödään kapuloita rattaisiin.
”Emme me vaadi mitään ihmeellistä. Meille riittää, että voimme luottaa siihen, että voimme jatkaa tulevina vuosina samalla polulla kuin tähänkin asti. Olemme saavuttaneet jo paljon esimerkiksi kierrätyksen, dekarbonisaation ja uusiutuvan energian käytön saralla, eikä meidän todellakaan tarvitse aloittaa tätä kaikkea alusta.”
Ennakoitavuus on oleellisinta
Eikelenboomin mielestä EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus luo huomattavaa epävarmuutta sen suhteen, onko kierrätys enää tulevaisuudessa mahdollista. Hän on kuitenkin jo huomannut muutoksen siinä, miten Euroopan komissiossa ymmärretään, että vihreä siirtymä voi onnistua ainoastaan siinä tapauksessa, että sillä on täysi tuki teollisuudelta.
”Jos teollisuus ei ole mukana, Eurooppa voittaa kyllä vihreän siirtymän kultamitalin samalla kun teollisuus muuttaa Euroopasta sinne, missä sääntelyä on vähemmän. Tämä merkitsisi takapakkia myös maapallon kannalta.”
Arvoketju yhteistyössä
Koko metsäteollisuuden arvoketjun – sekä Cepin jäsenyritysten että myös muiden toimijoiden – tulisi Eikelenboomin mielestä yhdistää voimansa, jotta koko sektorin merkitys tulisi selväksi. Hän vertaa tilannetta esimerkiksi kemianteollisuuteen ja energiasektoriin.
”Me emme ole olleet niin yhtenäisiä kuin muut teollisuudenalat. Metsäteollisuuden olisikin otettava oppia energiateollisuudesta, tarkoittaen myös siirtymistä pois fossiilisten luonnonvarojen käytöstä. Metsäteollisuudella on valtava merkitys, kun koko arvoketju otetaan huomioon.”
Metsäteollisuudella arvoketjuineen onkin mahdollisuus olla merkittävä tekijä EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Uusien materiaalien luominen uusiutuvista luonnonvaroista on tässä keskeistä.
”Kukaan alallamme ei vastusta tavoitteiden asettamista, koskivatpa ne sitten hiilipäästöjä, uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä tai kierrätystä. Meillä on ratkaisut niihin ongelmiin, joita Eurooppa ja koko maailma kohtaavat – meillä on keinot, teknologia ja vuosikymmenten kokemus, joiden avulla voimme osallistua fossiilittoman Euroopan rakentamiseen.”
