Biomateriaalien käytännön tietotalo Lappeenrantaan

LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteinen biomateriaalien osaamiskeskus tähtää alan johtavaksi toimijaksi Euroopassa.

Kansainvälinen biotalouden keskittymä otti ison harppauksen eteenpäin lokakuussa myönnetyn rahoituksen myötä. Lappeenrantaan nouseva biomateriaalien osaamiskeskus palvelee valmistuttuaan sekä yrityksiä että tutkimuslaitoksia. Osaamiskeskuksen ympärille rakentuvan yritysten ekosysteemin odotetaan työllistävän satoja jo tulevalla vuosikymmenellä.

”Pyrimme alan johtavaksi toimijaksi Euroopassa. Tavoitteenamme on, että osaamiskeskuksen myötä syntyvä yritysekosysteemi saavuttaa 300 miljoonan euron liikevaihdon ja työllistää jopa 300 henkeä vuoteen 2030 mennessä”, LABin projektijohtaja Mikko Ojapelto visioi.

Biomateriaaleja, kuten puuta, olkea tai järviruokoa hyödynnetään jo nyt esimerkiksi tekstiilikuituihin, komposiitteihin ja biomuoveihin. Tulevaisuudessa tavoitteena on korvata fossiilisia raaka-aineita yhä enemmän biomateriaaleilla myös vaativissa käyttökohteissa, kuten kemian-, elintarvike-, kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa.

Osaamiskeskus nopeuttaa innovaatioiden pääsyä kansainvälisille markkinoille

LABin ja LUTin yhteinen osaamiskeskus pohjaa yhteistyöhön alueen metsäteollisuuden kanssa. Molemmilla oppilaitoksilla on yhteistyössä oma roolinsa – LUT-yliopistossa tehdään huipputasoista kuitutekniikan laboratoriotutkimusta, LAB-ammattikorkeakoulu keskittyy puolestaan tuotteiden ja prosessien kehittämiseen koelaitoksessa, innovaatioiden kaupallistamiseen ja suuntautumiseen kansainvälisille markkinoille.

”Metsäteollisuuden ja maanviljelyn sivuvirtojen hyödyntäminen tarjoaa valtavasti uusia mahdollisuuksia maailmanlaajuisesti. LUTilla on huippuosaamista, jonka avulla selluloosan, hemiselluloosan ja ligniinin jatkojalostusta voidaan kehittää vielä pidemmälle niin, että tulevaisuudessa niistä voidaan saada uusia raaka-aineita täysin uusiin käyttötarkoituksiin”, sanoo erotustekniikan keskuksen johtaja Katja Lahikainen LUT-yliopistosta.

Metsäteollisuuden lisäksi hankkeen vetureina yhteistyössä korkeakoulujen kanssa ovat toimineet eteläkarjalaiset korkean teknologian yritykset Nordic Bioproducts Group, Synbio Powerlabs sekä Fiber-X.

Uusimmat