Polyesterihartseja hyödynnetään erilaisissa lasikuitukomposiittirakenteissa, kuten veneissä ja asuntovaunuissa. Epoksihartseja hyödynnetään puolestaan laajasti liimoina ja korkean suorituskyvyn komposiiteissa esimerkiksi urheiluvälineissä; mailoissa ja sauvoissa.
Uusi tutkimus osoittaa, että biomassapohjaisista alustakemikaaleista valmistetut kertamuoveina hyödynnettävät epoksi- ja polyesterihartsit ovat tekniseltä suorituskyvyltään yhtä hyviä tai parempia kuin nyt käytössä olevat materiaalit. Väitöskirjatutkija Mikko Salosen mukaan se antaa jopa 76 prosenttia suuremman vetolujuuden kuin vastaava fossiilinen tuote.
Toisin kuin nykyiset materiaalit, uudet materiaalit voidaan myös kierrättää kemiallisesti uudelleenhyödynnettäviksi lähtöaineiksi. Tämä tarjoaa ratkaisun esimerkiksi tuulivoimaloiden siipien kaltaisten vaikeasti kierrätettävien rakenteiden elinkaaren hallintaan.
Hyvä uutinen on myös se, ettei biopohjaisesta raaka-aineesta tuotetuilla hartsimateriaaleilla ei tule olemaan merkittävää hintaeroa fossiilisiin hartseihin. Oulun yliopiston yliopistotutkija dosentti Juha Heiskasen mukaan biopohjaisesta massasta tuotettua biokemikaalia voidaan käsitellä raaka-aineena jo olemassa olevilla kemianteollisuuden tuotantolinjoilla.
Uudet materiaalit edistävät bio- ja kiertotaloutta sekä vähentävät tuontiriippuvuutta
Biohartsien valmistuksessa tarvittavat alustakemikaalit, kuten hydroksimetyylifurfuraali ja furfuraali, tuotetaan selluloosasta ja hemiselluloosasta. Raaka-aineeksi soveltuvat erinomaisesti maa- ja metsäteollisuuden sivuvirrat, kuten sahanpuru ja olki. Tämä tarjoaa Suomelle mahdollisuuden kehittää biotaloutta.
Tutkijat korostavatkin, että Suomessa tulisi nyt herätä hyödyntämään näitä lignoselluloosapohjaisia raaka-aineita ennen kuin kansainväliset kilpailijat ehtivät edelle. Kun Keski-Euroopassa hyödynnetään jo voimakkaasti maatalouden sivuvirtoja (esim. olki), Suomen mahdollisuus piilee metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden menetelmien yhdistämisessä. Tästä voi syntyä arvokkaita biotalouspolkuja.
”Bioraaka-aineiden jalostaminen uusiksi korkean suorituskyvyn materiaaleiksi ja tuotteiksi tarjoaa mahdollisuuden laajentaa biotalouden alaa merkittävästi”, tiivistää Heiskanen
Samalla voidaan vähentää Euroopan riippuvuutta fossiilisten raaka-aineiden tuonnista. Koska maailman öljyvarannoista vain alle kaksi prosenttia sijaitsee EU:n alueella, on biotalous ja biomateriaalien käytön lisääminen keskeinen keino vähentää tuontiriippuvuutta.
Uudet epoksihartsitutkimuksen Circular composite materials: Biomass-based furan epoxies with high-performance and closed-loop recyclability tulokset on julkaistu helmikuussa 2026. Oulun yliopistossa suoritetussa tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Italiasta ja Ruotsista. Tutkimus tehtiin Business Finlandin rahoittamassa FurBio-veturiyritysprojektissa, joka päättyi vuonna 2025.
Polyesterihartseihin liittyvä kehitystyö on parhaillaan käynnissä Interreg Aurora -ohjelman rahoittamassa SUSBICO-hankkeessa. Uusia materiaaleja testataan ja hyödynnetään komposiiteissa tiiviissä yhteistyössä Luulajan Teknillisen yliopiston tutkijoiden kanssa. Ensimmäiset tulokset julkaistiin marraskuussa 2025: Unsaturated Polyester Resins from Biobased Furfural-Derived Sulfur-Bridged Difuran Monomer.
