AFRYn Metsäteollisuus ry:lle tekemä ”uusien ja kasvutuotteiden potentiaali 2035” -tutkimus alkaa vuodesta 2019. Koronapandemia on siinä jo huomioitu, sillä kartoitus on julkaistu kesäkuussa 2021.
Mutta viime vuodet ovat olleet kriisein päällystettyjä – Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota jäi AFRYn tutkan ulottumattomiin.
”Sen vaikutus arvioomme on epäsuora yleisen talouskehityksen kautta. Suora vaikutus kysyntään on vähäinen, sillä olemme kartoituksessamme arvioineet puupohjaisten tuotteiden globaalia kysyntää. Venäjän toiminnalla on merkitystä ennen muuta puuraaka-aineen tarjontaan”, Senior Principal Henna Poikolainen AFRYsta huomauttaa.
Regulaatio ohjaa markkinoiden muodostumista
Suomen metsäteollisuuden uusille tuotteille on globaalisti potentiaalista kysyntää. Uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntämiseen pohjaava lupaus fossiilittomasta huomisesta kiehtoo kestävyys- ja energiakriisissäkin kypsyvää maailmaa.
Suomella onkin AFRYn mukaan hyvät mahdollisuudet saada kunnon siivu maailmanmarkkinoiden kokonaiskakusta. Uudet tuotteet, kuten puupohjaiset tekstiilikuidut ja uusiutuvat polttoaineet ovat Suomessa vahvan tuotekehityksen ja kaupallistamisen kohteita.
Mutta vaikka potentiaali on suuri ja kestävyys sekä vastuullisuus nykyisin pinnalla, ei metsäteollisuuden uusien tuotteiden tulevaa markkinaa voi silti rakentaa kuluttajien oletettujen asenteiden ja halujen varaan – vaikka kiusausta sellaiseen ehkä olisikin.
Henna Poikolainen huomauttaa, että kuluttajakäyttäytymisen selittäjinä muiden muassa kestävyys ja vastuullisuus ovat metsäteollisuuden tuotteissa hankalia ulottuvuuksia, sillä kuluttaja ostaa lopulta sitä, mitä hänen ostettavakseen tuodaan ja mihin hintaan. Teot eivät valitettavasti aina vastaa puheita. Toki kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvät teemat ovat tärkeitä, tärkeämpiä kuin koskaan aiemmin, mutta tulevaa markkinapotentiaalia on vaikeaa ennustaa yksityisten kuluttajien asenteiden perusteella.
”Esimerkiksi uusissa tekstiilituotteissa suuret brändit lopulta päättävät, mihin ne tuotekehityksessään panostavat ja miten kuluttajien tarpeisiin vastataan. Ja toki ne miettivät päätöksissään olemassa olevaa tai tulevaa lainsäädäntöä.”
Uusien metsäteollisuustuotteiden markkinat muodostuvatkin kuluttajakäytöksen sijaan pitkälti regulaation ohjaamana.
Poikolaisen mukaan uusien tekstiilien markkinapotentiaalinkin kohdalla merkittävää on regulaation puolella esimerkiksi se, että EU-direktiivi velvoittaa jäsenmaita aloittamaan tekstiilijätteen erilliskeräyksen vuoteen 2025 mennessä.
Pakkauspuolella markkinoita muokkaa puolestaan parhaillaan Euroopan komission ehdotus uudeksi pakkaus- ja pakkausjäteasetukseksi, joka suosii uudelleenkäytettäviä pakkauksia.
Myös verkkokaupan pakkauksille on tulossa korkeita vaatimuksia uudelleenkäytön suhteen, kun vuoteen 2040 mennessä tavaroista 50 prosenttia tulisi kuljettaa uudelleenkäytettävissä pakkauksissa.
Ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen sekä digitalisaation kaltaisten, globaalisti vaikuttavien megatrendienkin tarkastelu on ennustemielessä tärkeää. Silti kannattaa muistaa, että esimerkiksi uudet, puukuitupohjaiset tekstiilit ovat vasta tuotekehitysvaiheessa tai kaupallistamisen kynnyksellä.
Tekstiilien markkinat ovat siis varsin potentiaalisia myös nyt. Esimerkiksi pakkauskartongin ja paperin kohdalla kysyntäajurit ovat selkeämpiä ja jo näkyvissä – verkkokaupan kasvu on kasvattanut pakkauskartongin kysyntää, digitalisaatio puolestaan vähentänyt paperin menekkiä.
