Energiasektorin muutos hiilineutraaliksi lisää voimakkaasti biomassan käyttöä, kun fossiilisia polttoaineita ja turvetta korvataan metsähakkeella ja muilla energiapuun jakeilla.
AFRY Management Consulting toteutti työ- ja elinkeinoministeriölle sekä Huoltovarmuuskeskukselle selvityksen, jossa arvioitiin kysynnän kehittymistä alueellisesti, kotimaisen tarjonnan alueellista riittävyyttä sekä näiden vaikutuksia ainespuun energiakäyttöön ja tuontihakkeen käyttöön sekä tätä kautta huoltovarmuuteen.
”Kun turpeesta tulee kallis polttoaine, niin johtaako se siihen, että metsähakkeesta tulee niin haluttu polttoaine, että se uhkaa teollisuutta. Ja toiseksi, korvataanko kotimaista turvetta tuontibiomassajakeilla, sekä miten paljon tuontia tulee. Tämä oli se tausta, minkä vuoksi AFRYltä tilattiin tämä selvitys. Keskiössä oli, riittääkö kotimaista metsähaketta ja miten lisääntyvä puubiomassan kysyntä vaikuttaa puumarkkinoihin. Syntyykö huoltovarmuuden kannalta riskitekijöitä, jos ollaan tuontimetsähakkeen varassa”, taustoittaa Jenni Patronen, joka johtaa AFRYn energialiiketoiminnan konsultointia Suomessa.
”Arvioimme analyysissämme, kuinka paljon Suomessa voisi tulla tarvetta puubiomassalle, jota käytettäisiin energialaitoksissa kaukolämmön tuotantoon sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Mallinsimme Suomen energiatuotantoa ja päädyimme siihen, että kun nyt puubiomassaa on käytetty energiatuotannossa noin 19 miljoonaa kuutiota, niin vuoteen 2025 mennessä kysyntä voisi kasvaa 30 prosenttia eli todella merkittävästi. Suurin osa kasvusta tulee siitä, että turpeesta halutaan päästä eroon, koska siitä tulee entistä kalliimpi polttoaine päästöoikeuksien korkean hinnan vuoksi. Turve pyritään korvaamaan kaikissa laitoksissa, joissa se vain pystytään tekemään. Toki myös muita fossiilisia polttoaineita kuten kivihiiltä tullaan korvaamaan.”
AFRYn selvityksen mukaan biomassan kysyntä kasvaa lähivuosina reippaasti. Kysyntä nousee vuoteen 2030 mennessä, mutta tämän jälkeen kysyntä laskee, koska polttamalla tuotetun kaukolämmön määrä vähenee.
”Pohdimme, millainen ongelma tästä tilanteesta voisi syntyä eri tahoille. Onko metsäteollisuuden puutarve jotenkin uhattuna ja millaisena tilanne näkyy energiatuotannossa. On hyvä muistaa, että asia näyttäytyy eri puolilla Suomea eri tavoilla. Etelässä ja lännessä tarjontaa on vähemmän, mutta kysyntä kasvaa, koska tällä alueella on isoja fossiilisia polttoaineita käyttäviä energialaitoksia. Biomassaa joudutaan tuomaan muualta, jolloin kuljetusmatkat kasvavat ja hinta nousee. Loppujen lopuksi hinnat noussevat tekemiemme biomassamarkkinamallinnusten mukaan kuitenkin kohtuullisesti, keskimäärin 10–15 prosenttia”, toteaa Jenni Patronen.
”Tilanne ei ole sellainen, ettei biomassaa riittäisi. Itä-Suomeen kannattaisi tuoda metsähaketta Venäjältä, ja rannikolle voidaan tuoda biomassaa esimerkiksi Baltiasta.”
AFRY tarkasteli biomassamarkkinan mallinnuksen avulla myös sitä, ohjautuuko metsäteollisuuden käyttöön soveltuvaa ainespuuta polttamiseen. Tarkastelun perusteella energiantuotannon käyttämästä puusta noin kymmenen prosenttia voisi olla sellaista, joka soveltuisi myös metsäteollisuuden käyttöön. Ongelma ei kuitenkaan ole niin iso, koska tämä käyttö sijoittuisi alueille, missä metsäteollisuuden kysyntä kuitupuulle on vähäisempää.
”Iso kysymys on, miten Suomessa varustaudutaan niin, että polttoainetta on aina saatavilla. Jos tulee kylmä talvi, biomassan hankinnan ja hankintakanavien tulisi joustaa lisätarpeen mukaan. Toinen kysymys on, miten energiapuun hankinta varmistetaan muissa poikkeavissa sääolosuhteissa tai muissa erityistilanteissa”, Jenni Patronen pohtii.
Havainto kiinnosti erityisesti Huoltovarmuuskeskusta, koska kivihiiltä voidaan varastoida, mutta metsähakkeen osalta tämä ei ole pitkiä aikoja mahdollista.
”On selvää, että kysynnän kasvu aiheuttaa jonkinlaista hintapainetta metsäteollisuuden suuntaan. Mallinnuksemme mukaan perusmarkkinatilanteessa näyttää kuitenkin siltä, ettei puumarkkina sotkeudu kovinkaan paljon.”
Jos markkina saadaan toimimaan hyvin logistiikka mukaan lukien, tulevaisuudessa riittää AFRYn arvion mukaan puuta paitsi metsäteollisuuden tarpeisiin myös energiasektorille. Tämä edellyttää kuitenkin markkinan, hankintaketjujen ja logistiikan toimimista.
Puuperäisten polttoaineiden käytön kasvua vähentää muun muassa hukkalämpöjen ja erilaisten lämpöpumppuratkaisuiden käytön lisääminen kaukolämmön tuotannossa, jolloin polttamalla tuotetun energian määrä vähenee. Energiasektorin tulevaisuus on yhä vähemmän polttamalla tuotetun energian varassa.=
