Uudessa-Seelannissa

Uusi-Seelanti mainitaan usein yhtenä maailman upeimmista luontokohteista. Vehreä kasvillisuus ja vaihteleva maasto ihastuttavat kävijöitä monimuotoisuudellaan. Kahden ison tuliperäisen saaren muodostamasta valtiosta löytyy jäätiköitä, kuumia lähteitä, laavakenttiä ja mangrovesoita. Rehevien sekametsien kuvaillaan muistuttavan trooppisia sademetsiä.

Noin 40 prosenttia Uuden-Seelannin pinta-alasta on metsää. Kaikkiaan viljeltyä metsää on 1,7 hehtaaria, ja siitä suurin osa on yksityisomistuksessa. Saarivaltion metsäteollisuus perustuu mäntymetsiin.
Viljelyalasta noin 87 prosenttia on Pohjois-Amerikasta lähtöisin olevaa nopeakasvuista ja monenlaiseen käyttöön soveltuvaa radiatamäntyä, joka tunnetaan myös nimillä montereynmänty tai Uuden-Seelannin mänty. Myös douglaskuusta, sypressilajikkeita ja eukalyptuksia kasvatetaan puuteollisuuteen. Keväällä 2020 istutetun metsän kokonaismäärä oli 500 miljoonaa m3, jossa on lähes kuuden miljoonan kuutiometrin lisäys edelliseen vuoteen verrattuna.

Radiatamänty kasvaa noin 30 vuodessa kaatokuntoon. Noin 16 prosenttia Uuden-Seelannin puutuotannosta käytetään kotimaassa. Valtaosa hakkuista ja jalostetusta puutavarasta menee maailmanmarkkinoille; Australiaan, Kiinaan, Japaniin, Koreaan, Yhdysvaltoihin, Indonesiaan ja Intiaan. Tukkien lisäksi viedään muun muassa sahatavaraa, puuhaketta, paneeleja, sellua ja paperia. Etenkin Kiinassa on vahva ja vankka kysyntä tukkipuulle ja sahatavaran suuri vientimaa on Yhdysvallat.

Metsätalouden merkitys kasvaa Uudessa-Seelannissa, ja kiinnostus uusien metsien perustamiseen on viime vuosina alkanut jälleen kasvaa vahvojen markkinoiden myötä sekä sen jälkeen, kun metsäviljelykset sisällytettiin Uuden-Seelannin päästökauppajärjestelmään. Vuonna 2019 istutettiin 19 200 hehtaaria uutta metsää.

Uusi-Seelanti luottaa kestävästi tuotettujen puutuotteiden ja jatkuvasti kasvavien nopeasatoisten metsien yhteisvoimaan.

Metsäsijoittaminen muuttaa muotoaan

Metsävarallisuutta arvostetaan. Metsäsijoittamiseen on viime aikoina on ilmaantunut uusi sijoittajaryhmä, jota kiinnostaa metsien potentiaali ilmastonmuutoksen hillitsijänä. Monet yhtiöt, varsinkin teknologiayhtiöt, ovat ottaneet päämääräkseen hiilineutraaliuden. Vaikka sitoumusten tavoitteena on välttää ja vähentää hiilidioksidipäästöjä yhtiöiden toiminnassa ja toimitusketjuissa, päästöistä tuskin päästään kokonaan eroon. Tästä syystä hiilineutraaliutta on vaikea saavuttaa, jos keinoihin eivät kuulu myös hiilidioksidia ilmakehästä poistavat sijoitukset vaikeammin ja hitaammin eliminoitavien päästöjen kompensoimiseksi. Metsät on tällä hetkellä merkittävin ja kustannustehokkain tapa sitoa suuria määriä hiilidioksidia ilmakehästä.

Nyt kun metsien ilmastohyödyt tunnistetaan paremmin, jotkut rahastonhoitajat muuttavat strategioitaan ja tapaansa hoitaa metsäsijoituksia tarjotakseen uusia mahdollisuuksia sijoittajille. Esimerkiksi hiilimarkkinat luovat metsänomistajille uusia tulonlähteitä hiilihyvitysten myynnin muodossa.

Uudessa-Seelannissa kiinnostus uusien metsien perustamiseen on viime vuosina alkanut jälleen kasvaa vahvojen markkinoiden myötä sekä sen jälkeen, kun metsäviljelykset sisällytettiin Uuden-Seelannin päästökauppajärjestelmään (New Zealand Emissions Trading Scheme, NZ ETS). NZ ETS on säädelty markkina, joka hinnoittelee hiilidioksidipäästöt sekä luo yrityksille taloudellisen kannustimen vähentää päästöjä ja kannustaa metsänomistajia myymään hiilihyvityksiä kasvattamalla hiilidioksidia ilmakehästä sitovia metsiä.

Aikaisemmin uusien metsien perustaminen vaati sijoituspääomaa etukäteen, jota seurasi pitkä odotus, kunnes puut olivat korjuukypsiä ja pystyivät tarjoamaan omistajalleen kassavirtaa. Uuden-Seelannin hiilimarkkinat muuttavat tätä dynamiikkaa. Metsänomistajat saavat varhaista tuloa myymällä hiilihyvityksiä jo puiden kasvuvaiheessa. Myöhemmin korjuukypsät puut voidaan vielä myydä puunjalostusteollisuudelle.

Roger Naylor, salkunhoitaja, Evli Impact Forest Fund -rahasto

 

Uusimmat