Itävallassa puutuoteteollisuusalan yli 1 300 yritystä työllistävät yli 25 000 työntekijää.
Viisi suurinta yritystä ovat tuotannon arvon mukaisessa järjestyksessä (vuonna 2015) Egger Holzwerkstoffe GmbH, Umdasch Group AG, Doka Group, Stora Enso Wood Products GmbH ja Pfeifer Holding GmbH.
Puutuoteteollisuuden tuotannon arvo on noin 7,5 miljardia euroa. Tärkeimmät tuotteet ovat huonekalut, sahatavara, laminoitu puu, puulattiat, paneelit, ikkunat ja ovet.
Tuotannon arvosta vientiin menee 4,9 miljardia euroa eli 66 prosenttia. Viennistä valtaosa suuntautuu Eurooppaan; lähes kolme neljännestä EU:n alueelle ja noin 13 prosenttia muihin Euroopan maihin. Suurimmat vientimaat ovat Saksa ja Italia.
Itävalta on Euroopan kahdeksanneksi suurin paperin ja kartongin tuottaja. Sen paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotanto on ollut hienoisessa kasvussa ja hipoo viittä miljoonaa tonnia (2015). Tuotannosta vientiin menee runsaat 87 prosenttia, josta valtaosa Euroopan maihin. Sellun osalta Aasia on noussut Euroopan rinnalle lähes yhtä suureksi vientikohteeksi.
Suurin paperintuottaja Itävallassa on Mayr-Melnhof Karton AG, jonka liikevaihto ylittää kaksi miljardia euroa. Myös Prinzhorn Holding GmbH yltää liikevaihdoltaan miljardiluokkaan. UPM-Kymmene Austria GmbH oli liikevaihdolla mitattuna maan kuudenneksi suurin paperintuottaja. Paperiteollisuus työllistää Itävallassa noin 7 900 työntekijää.
Analyysi
Werner Merzeder
Trade Commissioner
Finpro
Mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle
”Itävallan metsäteollisuuden pitkät perinteet vaikuttavat osaltaan siihen, että alalla on ominaispiirteitä, jotka eroavat vaikkapa Suomen metsäteollisuudesta. Esimerkiksi vielä tänäkin päivänä maassa on toiminnassa yli tuhat sahaa. Joukossa on muutama iso toimija, mutta myös iso joukko pieniä perheomisteisia sahoja.
Itävalta on Euroopan metsäisimpiä maita, mutta silti se on maanosan toiseksi suurin puun tuoja. Puuta tuodaan merkittävästi esimerkiksi naapurimaa Tšekistä.
Merkittävä osa Itävallan metsistä on valtio-omisteisten yhtiöiden hallussa. Yksityisomisteisissa metsissä on havaittavissa, että kun omistus siirtyy nuoremmille sukupolville, niillä ei riitä yhtä suurta mielenkiintoa metsänhoitoon ja myyntiin. Tämän johdosta metsäteollisuuden puunsaanti voi tulevaisuudessa olla iso kysymys.
Lisähaasteita metsäteollisuudelle tulee ilmastonmuutoksesta. Puulajeista erityisesti kuusi kärsii lämpenemisestä, vaikka se ylemmällä vuoristossa edelleenkin menestyisikin.
Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä metsäteollisuus ja biotalous nähdään yhtenä välineenä. Siksi Itävallassa halutaan esimerkiksi edistää puurakentamista ja paikallisten raaka-aineiden hyödyntämistä. Myös puulla lämmittämiseen kannustetaan.
Metsäteollisuus on Itävallassa koko kansantalouden kannalta tärkeä ala, jonka tuotannosta valtaosa menee vientiin. Esimerkiksi maailman mittakaavassa Itävalta on huomattava rakennusmateriaaleina käytettävien Cross Laminated Timber- eli CLT-massiivipuulevyjen tuottaja. CLT:tä viedään paljon Italiaan, koska muiden ominaisuuksiensa lisäksi siitä valmistetut rakennukset ovat maanjäristysalueilla turvallisempia. Myös Britannia on iso CLT:n vientimaa.
Yksi Itävallan merkittävimmistä CLT-levyjä valmistavista yhtiöistä on Stora Enso. UPM-Kymmene Austria GmbH on puolestaan merkittävä paperintuottaja. Suomalaista metsien hyödyntämiseen liittyvää osaamista on Itävallassa hyödynnetty laajasti. Bisnesmahdollisuuksia ovat maasta löytäneet muun muassa Valmet, Pöyry, Kemira sekä Ponsse, Timberjack ja Cargotec.
Muutenkin maassa on mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle ja yrityksille, jotka toimivat metsäteollisuuden parissa. Suomi on digitalisaation edelläkävijä, mikä avaa monipuolisia bisnesmahdollisuuksia koko metsäteollisuuden arvoketjuun.”
Teksti Sami Laakso
Kuva Shutterstock
