Pelloilta paperia ja polttoainetta

Vehnän, maissin tai riisin oljet eivät ole maatalouden hyödytöntä jäännösmateriaalia. Suomessa kehitetty teknologia tekee niistä bioetanolia ja sellua.

Oulusta maailmalle ponkaiseva Chempolis Oy tarjoaa teollisuudelle energiaomavaraisia ja ympäristömyötäisiä biojalostusteknologioita ja tuotantoratkaisuja.  Sellaisia odottavat valtavat markkinat esimerkiksi Kiinassa, jonne yhtiö parhaillaan valmistelee biojalostamon rakentamista.Chempoliksen avainteknologiat ovat nimeltään formicofib ja formicobio. Edellisellä tuotetaan ei-puuperäisistä kasveista sellua paperin ja kartonkien valmistukseen, jälkimmäisellä ei-ruokaperäisistä kasveista bioetanolia liikennepolttoaineeksi.

– Usein viljelykasveista jääneet tähteet, kuten olki, poltetaan tai niiden annetaan mädäntyä pellolle. Meidän prosessimme hyödyntää kaikki kasvin kemialliset komponentit, sanoo Chempoliksen Aasian-liiketoimintojen johtaja Pasi Rousu.

– Myös päätuotteen valmistuksessa syntyvistä hemiselluloosasta ja lingiinistä voidaan tehdä tuotteita. Hemiselluloosastasaadaan biokemikaaleja, lingiini puolestaan sopii käytettäväksi tehtaan energiantuotantoon.

– Eikä ole väliä, tehdäänkö kasvista bioetanolia vai sellua. Voimme muokata kuitua halutun lopputuotteen mukaisesti.

Kaupallistumisen ja kasvun kynnyksellä

Nyt Chempolis on tuotekehityksensä kaupallistumisen ja suuren kasvun kynnyksellä. Yhtiö aikoo keskittyä lisensoimaan patentoituja teknologioitaan, toimittamaan avainprosesseja sekä vastaamaan tuotantolaitosten suunnittelusta, hankinnoista ja käyttöönotosta.

– Haluamme myydä ainutlaatuista kemiallista osaamista, emme laitteita.  Tällainen konsepti mahdollistaa paikallisen laitevalmistuksen hyödyntämisen, mikä alentaa investointikustannuksia, Rousu selittää.

Kasvua Chempolis hakee erityisesti Kiinasta ja muualta Aasiasta.  Suuren väestömäärän takia siellä on runsaasti ja edullisesti saatavilla erilaisia elintarviketuotannon sivutuotteena syntyviä biomassoja.

Lue lisää Paperi ja puu -lehden numerosta 1/2011