Raskaan liikenteen käyttämien vähäliikenteisten teiden uudenlainen kunnossapitomalli tarjoaa vaihtoehdon nykyisille kunnossapidon ja rahoituksen jaon toimintamalleille. Tavoite on muuttaa vähäliikenteisten teiden kunnossapito korjaavasta ennakoivaksi.
Metsäteollisuus ry esittää ratkaisuksi strategisen tieverkon proaktiivista kunnossapitomallia. Mallin on koonnut selvitysmies Antti Vehviläinen. Kunnossapitomallilla uudistetaan kotimaan teiden kunnossapidon ja rahoituksen jaon toimintamalleja ilman huomattavaa lisärahoitusta.
Suomen vähäliikenteisillä teillä kulkee kansantaloudelle ja huoltovarmuudelle kriittistä raskasta liikennettä. Strategisesta merkityksestään huolimatta vähäliikenteisten teiden kunto on rapistunut jo vuosien ajan eikä kasvava korjausvelka näytä taittumisen merkkejä. Yhä useampaa tietä uhkaa suoranainen käyttökelvottomuus.
”Ehdotamme neljää rakenteellista ja käytännönläheistä muutosta. Vähäliikenteisten teiden kunnossapitomallin muuttamista kustannustehokkaaksi, proaktiivisesta kunnossapidosta saatavien säästöjen ohjaamista kyseisen alueen teiden kunnossapitoon ja kehittämiseen, rahoituksen kohdentamismallin perustamista tiehen kohdistuvaan rasitukseen, sekä tienpitäjän ja teiden käyttäjien välisten informaatiokanavien parantamista”, Vehviläinen tiivistää.
Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Alina Koskelan mukaan kunnossapitomalli ei vaadi huomattavaa lisärahoitusta mutta selkeitä, uudistavia toimia kylläkin.
”Ehdottamallamme kokonaisuudella raskaalle liikenteelle tärkeiden vähäliikenteisten teiden kunnossapito saataisiin kääntymään korjaavasta ennakoivaksi.”
Rahoituksen valuviasta kärsii koko kansantalous
Uusi malli pyrkii tarttumaan nykymallien sudenkuoppiin. Juurisyyt vallitseviin ongelmiin ovat Vehviläisen mukaan riittämättömän rahoituksen lisäksi nykyisissä rahoituksen jaon ja tien kunnossapidon malleissa.
”Valtaosa Suomen teistä ei ole valtateitä, mutta silti nykyisessä liikennemääriin perustuvassa rahoituksen jaossa kaikkia teitä arvotetaan samoilla mittareilla. Tämä jättää valtion vähäliikenteiset tiet automaattisesti julkisen rahoituksen ulottumattomiin ja johtaa tieverkon rakenteelliseen epätasapainoon. Tieverkon rahoituksen valuviasta kärsii koko kansantalous.”
Proaktiivisen kunnossapitomallin mukaan teiden strategista merkitystä tulisi tarkastella myös liikenteen arvon ja tielle aiheuttaman rasituksen kautta.
”Kansantaloudellisesta näkökulmasta esimerkiksi tukkirekka kilpailee täysin eri sarjassa henkilöauton kanssa.”
