Tukin kantohinta oli elokuussa 18 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Sahatavaran vientihinta nousi samalla aikajaksolla vain viisi prosenttia. Vuodesta 2010 alkaen tukin hinta on noussut 40 prosenttia enemmän kuin sahatavaran hinta.
”Tukkipuun hinta on edelleen hyvin korkealla tasolla, vaikka lopputuotemarkkinoilla hintataso on matala. Yhtälö on sahateollisuuden yrityksille vaikea. Loppuvuosi ja ensi vuoden ensimmäiset kuukaudet eivät tuo merkittävää positiivista käännettä lopputuotemarkkinaan”, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto kommentoi.
Suomalainen sahateollisuus ei ole yksin vaikeassa tilanteessa. Muita merkittäviä sahateollisuusmaita Euroopassa ovat Saksa, Ruotsi ja Itävalta, joissa tuotantomäärät ovat niin ikään olleet jo kolmatta vuotta pudotuksessa. Puun hinta ja rakennusteollisuuden heikko tilanne aiheuttavat vaikeuksia laaja-alaisesti ympäri Euroopan.
Sahatavaran tuotantomäärä oli Suomessa tammi-syyskuussa 8,1 miljoonaa kuutiota, mikä oli prosentin enemmän kuin edellisenä vuonna. Kumulatiivinen 12 kuukauden tuotanto on 10,5 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa.
Sahatavaran kotimaan myynti on viimeisen 12 kuukauden aikana ollut 1,9 miljoonaa kuutiota. Vielä 20 vuotta sitten sahatavaran kulutus oli Suomessa yli 5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Epäsuotuisan trendin taustalla ovat rakentamisen lasku sekä puun käytön osuuden pieneneminen rakentamisessa.
Vienti laski alkuvuonna neljä prosenttia (01–08/2024). Koska vientihinnat ovat nousseet edelliseen vuoteen verrattuna viisi prosenttia, on sahatavaraviennin arvo viimevuotisella tasolla.
Alkuvuonna kuutiomääräisesti merkittävimmät vientimaat ovat olleet Egypti, Japani, Iso-Britannia, Viro, Kiina ja Saksa. Näistä Egypti, Japani ja Viro ovat kasvattaneet määriä edellisvuoteen verrattuna. Suomen vienti Kiinaan, EU-alueelle, Iso-Britanniaan ja Algeriaan on sen sijaan laskenut. Tilanteeseen odotetaan varovaista käännettä aikaisintaan ensi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.
Japani on yksi maailman tärkeimmistä puutuotemarkkinoista. Sahatavaran vienti Suomesta Japaniin kasvoi kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana 21 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
